Martinmäellä

Palattuani Naantalista yli kymmenen vuotta sitten pidetyn opettajamme Aino Uusikartano-Niemen hautajaisista, kirjoitin Ainon mukana umpeutuneen Työväentalomme tarun ja todellisuuden. Turhaa puhetta!

Kuluneena talvena löysin itseni lukemassa kirkonkylän työväenyhdistyksen Työväen Arkistossa olevia pöytäkirjoja ja heti perään haravoimassa valokuvia, jotka elävöittäisivät tuon yhdistyksen alkuaikojen elämää. Ja mitä luin ja näin, haluan siitä nyt kertoilla.

Miksi, on jo kysytty? Sen vuoksi, että paikkakunnan historia täydentyisi. Pääosin jo menneet sukupolvemme saisivat ansaitsemansa arvostuksen. Ja me, heidän jälkeläisensä mielemme kirkkaiksi, puhuttaessa ja muistellessa noita menneitä asioita ja aikoja.