Eemil Ojala, Toivo Ojalan veli, syntyi Kalajoella elokuun 7. päivänä 1906. Hän suoritti kansakoulukurssin Kalajoen Pitkäsenkylän kansakoulussa 22.5.1919. Maamieskoulukurssi kesäharjoitteluineen päättyi 13.12.1930 kiitettävin arvosanoin Keski-Pohjanmaan Maamieskoulussa. Opinnoissa hän kunnostautui erityisesti kotieläinten ruumiinrakenne-, elintoiminto- ja terveydenhoito-opissa sekä yhteiskuntaopissa ja maatalouspolitiikassa; hän menestyi erinomaisesti myös kesäharjoittelussa Ollikkalan tilalla Kannuksessa. Lisäksi hän suoritti Suomen Siipikarjanhoitajain Liiton pienkarjanhoitokurssin Hämeenlinnassa 31.3.1932, Pienviljelysneuvojaopiston kurssin 18.12.1935 Hyvinkäällä, filosofian kurssin Kansanvalistusseuran kirjeopistossa 16.9.1938. Hän suoritti vielä 20.5.1966 Sampsan vakuutuskoulun peruskurssin.

Päätoiminen työ

Eemil Ojala oli Maatalouskerholiiton maatalouskerhoneuvojana Kannuksessa 1931 ja Kalajoella 1932–1933, Oulun läänin Talousseurassa Siikajoen neuvontapiirissä, maatalousneuvojana 4.4.1936–30.9.1940 ja asutusneuvojana 1.10.1940–22.3.1945. Hän toimi Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran aluevalvojana Ylivieskassa 23.3.1945–31.12.1945 ja Kalajoella 1.1.1946–30.9.1946 ja edelleen Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran Asutustoimikunnan asutusneuvojana 1.10.1946–30.6.1951 sekä Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran MHL-mukaisen asutustoiminnan asutusneuvojana 1.7.1951 alkaen. Hän oli Kalajoen Palovakuutusyhdistyksen toimitusjohtajana vuoden 1962 joulukuun alusta vuoden 1969 loppupuolelle saakka.

Muu työ

Ojala oli Siikajoen neuvontapiirissä Oulun läänin Talousseuran Asutustoimikunnan palveluksessa oman toimen ohella aluevalvojana työvoimapäällikön ja metsätyöpäällikön tehtävissä niiden perustamisesta alkaen.

Hän oli Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran Asutustoimikunnan palveluksessa oto. työvoimapäällikön ja vuokratoimikunnan puheenjohtajan tehtävissä. Lisäksi hänellä oli yhdistettynä työasiamiehen virka Ylivieskan piirissä.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Eemil Ojala oli Vapaahuollon Siikajoen keskuksen varapuheenjohtajana, Siikajoen Aseveliyhdistyksen varapuheenjohtajana, Kansanavun paikallisjohtajana ja talkoopäällikköna järjestöjen perustamisesta Siikajoelta poismuuttoon saakka. Kalajoen asutuslautakunnan puheenjohtajana hän oli 1.1.1946 alkaen. Hän oli Kalajoen kunnanvaltuustossa vuoden 1957 kunnallishallinnon kertomuksen mukaan. Tuolloin hän toimi Joonas ja Josefiina Merenojan testamenttirahaston puheenjohtajana.

Hän toimi Suomenselän-Kalajokilaakson taloudellisen neuvottelukunnan sihteerinä ainakin vuonna 1956, jolloin hän kuului myös työvaliokuntaan. Ote Kalajokilaakson talousalueen Neuvottelukunnan säännöistä: ”… Neuvottelukunnan tarkoituksena on yhteistoiminnassa muiden alueellisten ja maakunnallisten järjestöjen kanssa yleisten taloudellisten ja kulttuuri ym. asiain jatkuva valvonta ja kehittäminen alueellaan.”

Ojala oli Kalajokilaakson talousalueen Liiton sihteerinä 1.12.1954–31.10.1959. Vuoden 1960 toimintakertomuksen mukaan hän oli vielä hallituksessa ainakin vuosina 1960 ja 1961. Hän vaikutti mm. maantien rakentamiseen Pohjois-Savosta ja Kainuusta Kalajokilaakson halki Kalajoelle. Tiellä on ollut suuri merkitys alueen taloudelliseen kehitykseen.
Hänet mainitaan 1.10.1958 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksen erovuoroisena jäsenenä.

Kiitettävän laskupään omaavana hän sai hoitaa myös Kalajoen satamalautakunnan rahastonhoitajan tehtäviä ja oli Kalajoen Osuuskassan/Osuuspankin isännistön puheenjohtajana.

Eemil Ojala oli vuoden 1956 presidentinvaaleissa Maalaisliiton valitsijamiehenä.

Kouluasiat ja kotiseutu

Kouluasiat olivat lähellä Eemil Ojalan sydäntä. Hän toimi pitkään Kalajoen Pohjankylän kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja oli Kalajoen Kotiteollisuuskoulun johtokunnassa. Ajoittain hän oli itsekin opetustyössä. Hän oli tuntiopettajana Siikajoen kunnan Ylipään kansakoululla jatko-opetuksessa vuonna 1936, maatalousaineiden tuntiopettajana Kalajoen Kristillisessä Kansanopistossa kevätlukukaudella 1946 ja myöhemmin Kalajoen kansalaiskoululla joitakin vuosia maatilatalouden ja puutarhaopin tuntiopettajana. Hän hankki kelpoisuustodistuksen tuntiopettajan virkaan Raahen Seminaarista.

Eemil Ojala toimi Kalajoen Kotiseutuyhdistyksessä ja oli Suur-Kalajoen historiatoimikunnan sihteeri ja rahastonhoitaja.

Ansiomerkit

Eemil Ojala sai puolustusvoimain ylipäällikön antaman Vapaudenristin II luokan ansiomitalin metsätyöpäällikönä kansalaisansioista sodassa vuonna 1945. Hän sai Maatalousseurojen Keskusliiton kultaisen järjestömerkin vuonna 1956 järjestössä suorittamastaan menestyksellisestä työstä. Maataloustuottajain Keskusliiton Ansiomerkin maataloustuottajajärjestön hyväksi suorittamastaan arvokkaasta toiminnasta hän sai vuonna 1957. Samana vuonna hän sai lisäksi tasavallan presidentin myöntämän Sodan 1941–45 Muistomitalin maan puolustuksen hyväksi suorittamastaan palveluksesta ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan III luokan ristin. Hän sai myös Suomen Leijonakunnan ritarikunnan III ristin miekoin ja lehvin.

Sotapalvelus

Eemil Ojala oli sotilasarvoltaan korpraali. Hän palveli 6.12.1939–25.4.1940 Krh K/JR4:ssä ja 15.6.1941–14.7.1941 17. Tal.K:ssa.


Eemil Ojala sai vaimonsa kanssa yhdeksän lasta. Hänen tyttärellään Pirkko-Liisa Vihtarilla, o.s. Ojala, on Ruotsissa yhdessä lastensa kanssa teollisuushuolintayritys PIMA, joka työllistää parisensataa henkilöä.

Vanhemmat

suutari, maanviljelijä Sefanias Kallenpoika Ojala, syntynyt 22.12.1867 Alavieska ja Sofia Simi syntynyt 9.7.1869 Kalajoki

Puoliso

Siikajoella 13.7.1941 Sylvi Maria Heinula, syntynyt 20.9.1919 Siikajoki, kuollut 6.5.1991 Kalajoki, vanhemmat Pekka Kustaa Heinula ja Elisabeth Perkiönaho

Lähdeluettelo

  • Koulu- ja kurssitodistuksia sekä todistusten jäljennöksiä.
  • Ote Keskipohjanmaan Maanviljelysseuran Asutustoimikunnan, Kokkola, nimikirjasta, Maatalousteknikko Eemil Ojalan Ansioluettelo, Kokkolassa 17. heinäkuuta 1959, Aug. Ahola, Leena Kunto.
  • Maatalousteknikot ja heidän koulutuksensa 1908–1952, s. 234, Maatalousteknikkojen Liitto r.y Lahti 1953, Esan Kirjapaino oy.
  • Suomenselän-Kalajokilaakson Taloudellisen Neuvottelukunnan toimintakertomukset vuosilta 1955 ja 1956.
  • Kalajokilaakson talousalueen Neuvottelukunnan säännöt, 1 §.
  • Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton hallituksen kokous Oulussa kaupunginvaltuuston istuntosalissa 1.10.1958; Esille tulevat asiat: 4. b).
  • Kalajokilaakson Talousalueen Liitto ry, toimintakertomus vuodelta 1960.
  • Aarre Aunola, Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys, Paikallisvakuutuksen vaiheet Kalajoella, Rautiossa, Alavieskassa ja Himangalla vuodesta 1863, s. 104, Kalajokisuun Lähivakuutusyhdistys Kalajokilaakson Kirjapaino Oy, Ylivieska 1991.
  • Matti Huurre, Pentti Virrankoski, Kustaa Vilkuna, Suur-Kalajoen historia I, Esihistoriallisesta ajasta isoonvihaan, s. 5, Suur-Kalajoen historiatoimikunta, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy, Kokkola 1956.
  • Ansiomerkkien luovutuskirjoja.