Lauri Rautio

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1974. Se julkaistaan tässä sellaisenaan.

”Kaikkien lautakuntien herra puheenjohtaja”

Nämä sanat olivat kerran otsikkona kunnallisneuvos Lauri Raution saamassa kirjeessä. Perätön tämä titteli ei olekaan, sillä Lassi on ehtinyt miehuusikänsä aikana olla kysyttynä ja kykenevänä nuijamiehenä lukemattomissa johto- ja lautakunnissa.

Lauri Oskari Rautio syntyi Haapavedellä maanviljelijä Matti Raution ja puolisonsa Liisan (omaa sukua Huikari), viisilapsisen katraan toiseksi vanhimpana poikana 10 p:nä elokuuta 1906. Kansakouluikään saakka Lassi kasvoi pappilassa, jossa hänen isänsä oli arentimiehenä.

Muutaman viikon ajan Lauri-poika kävi kiertokoulua Ollalan Kanalassa ja Humalojan Anttilassa jalkaisin tai suksilla kulkien, sen jälkeen pari viikkoa pientenkoulua mami-Muttosen opastuksella. Kansakoulussa ollessa opettaja kysyi oppilailtaan laskentotunnilla, montako sormea kullakin on. Tähän kysymykseen Saastamoisen Yrjö vastasi: ”Ihmisillä on kymmenen, Raution Lassilla yheksän.” Lassi oli nimittäin menettänyt jo toisella vuodella ollessaan oikean käden pikkusormen maitokoneen hammasrattaisiin.

Kookkaissa maataloissa on aina monenlaisia askareita. Kaiken muun lisäksi Rautiossa pidettiin majataloa, jolloin Lassi joutui ajamaan pyhä- ja loma-aikoina kyytejä. Kesäisin hän suoritti veneellä kaukoniityille piimäkuskinvirkaa. Miehen mittaan päästyään Lauri hoiti Raution tilaa 15 vuoden ajan.

Kotitilan hoito ei kuitenkaan ollut esteenä opintojen jatkamiselle. Tietopuolista pääomaa piti saada. Sitä varten tuli ensiksi eteen oman pitäjän kansanopistosta vuodet 1925–1926, jota seurasivat Pohjois-Pohjanmaan maamieskoulu 1930 ja Mustialan maamiesopisto 1933–1934.

Agrologi Lauri Rautiolle avautuikin tämän jälkeen oman alansa työkenttä. Hän toimi Oulun läänin Talousseuran maatalousneuvojana Siikajoella 1935, samoin Haapavedellä ja Kärsämäellä vuosina 1936–1941, Haapaveden Kansanopiston maatalousaineitten opettajana 1944–1945, maanlunastuslautakunnan agrologijäsenenä 1946–1949 ja Oulun läänin Talousseuran maatalousneuvojana vuodesta 1949 lähtien aina 30.12.1970 saakka.

Valtakunnallisia luottamustoimia

• Tasavallan Presidentin valitsijamies 1962
• Maataloustuottajain Keskusliiton valtuuskunnan jäsen 1964–1966
• Perunavaliokunta 1967
• Maalaiskuntien Liiton liittovaltuuston varajäsen 1957–1972
• Valtakunnallisen hiihtäjäpatsastoimikunnan jäsen 1960–1965

Lisäksi hän on kuulunut Suomen 4H-valtuuskuntaan.

Maakunnalliset luottamustoimet

• Ammattikoulun kuntainliiton liittovaltuuston puheenjohtaja
• Rakennustoimikunnan jäsen
• Haapajärven Maamieskoulun johtokunnan puheenjohtaja
• Siika-Pyhäjokialueen Liiton liittohallituksen jäsen 1960–1969, varapuheenjohtaja 1970–1971
• Maatalousvaliokunnan jäsen vuodesta 1960, puheenjohtaja 1967–1972
• Pohjois-Pohjanmaan Maataloustuottajain Liiton johtokunnan jäsen
• Kuivatustoimikunnan puheenjohtaja
• Työvaliokunnan jäsen 1970 saakka
• Oulun läänin Talousseuran valtuuskunnan jäsen 1946–1948
• Pohjanmaan Puhelinosuuskunnan hallintoneuvoston jäsen
• Sotilaspiirin hevosottomies
• Pohjois-Pohjanmaan Matkailijayhdistyksen johtokunnan jäsen 1967
• Revon Sähkö Oy:n hallintoneuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja
• Oulun läänin Talousseuran maatalouskerhovaliokunnan jäsen 1957
• Nivalan Savi Oy:n hallituksen jäsen 1955–1970
• Pohjois-Pohjanmaan Meijeriliiton tilintarkastaja 1964–1966
• Oulun läänin työvoima-asiain neuvottelukunnan jäsen 1962
• Yleisradion Pohjois-Pohjanmaan ohjelmatoimikunnan jäsen 1965, puheenjohtaja 1966, varapuheenjohtaja 1968–1969

Kunnallisia luottamustoimia

• Haapaveden kunnanvaltuuston puheenjohtajana Rautio on toiminut vuodesta 1951 alkaen
• Kunnanhallituksen jäsen 1950–1953
• Kantakirjaston johtokunnan jäsen 1930–1933
• Asutuslautakunnan puheenjohtaja
• Väestönsuojelulautakunnan jäsen 1950–1965, puheenjohtaja 1960–1965
• Vaalilautakuntien puheenjohtajana
• Kunnanmetsälautakunnan jäsen 1934–1945, puheenjohtaja vuodesta 1936
• Kansanhuoltolautakunnan jäsen 1940–1947
• Maatilan hoitokunnan puheenjohtaja 1951–1965
• Työasiainlautakunnan jäsen 1954–1959, puheenjohtaja 1956–1959
• MTK:n puheenjohtaja 1953–1971 ja kunniajäsen
• Urheilulautakunnan jäsen 1954–1956
• Palolautakunnan jäsen 1954–1956
• Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsen 1945, puheenjohtaja 1951–1972
• Kunnansairaalan rakennustoimikunnan johtokunnan jäsen 1946–1953
• Väestönlaskentatoimikunnan puheenjohtaja 1950–1970
• Liikennetoimikunnan jäsen 1964–1969
• Tukemisasiain toimikunnan puheenjohtaja 1955–1970
• Yhteiskoulun johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäsen
• Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja 1965–1968
• Turve Oy:n ja Kaukolämpö Oy:n johtokunnan jäsen

Muita luottamustoimia

• Haapaveden Osuuskaupan johtokunnan jäsen 1948–1970 ja kunniajäsen
• Haapaveden Osuuskassan hallintoneuvoston jäsen, puheenjohtaja 1974
• Osuuskassan sivutoiminen johtaja 8 vuotta
• Nuorisoseuran puheenjohtaja 2 vuotta, johtokunnan jäsen 10 vuotta
• Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseuraliiton johtokunnan jäsen 3 vuotta
• Urheilijain perustajajäsen, johtokunnan jäsen ja rahastonhoitaja 15 vuotta
• Kansanopiston johtokunnan jäsen, puheenjohtaja
• Kansanopiston oppilasliiton puheenjohtaja 5 vuotta
• VPK:n perustajajäsen, johtokunnan jäsen 15 vuotta
• Seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen
• Kirkon, siunauskappelin ja seurakuntakeskuksen rakennustoimikunnan jäsen, aloite siunauskappelin rakentamiseksi
• Suur-Pyhäjoen historiatoimikunnan jäsen ja työvaliokunnan jäsen
• Maataloussäätiön puheenjohtaja
• Eläkeliiton, Pohjois-Pohjanmaan, puheenjohtaja perustamisesta asti, Haapaveden osaston puheenjohtaja
• Seutukaavaliiton hallitukseen kuulunut 1969–1973, varajäsen 1974
• Seutukaavaliiton sivistys- ja matkailujaoston puheenjohtaja 1970–1973
• Haapaveden Rotary-klubin perustajajäsen

Lauri Rautio on tehnyt monia omaa alaansa koskevia aloitteita: aloite pienvaltaojien kaivun ja maanparannusaineiden ajon aikaan saamiseksi alityöllisyysalueilla, aloitteet peruskuivatustöiden alkuunpanemiseksi Pohjanmaan soistuneilla alueilla, aloitteita kohtuuttomien peruskuivatusmaksujen alentamiseksi, salaojittanut ensimmäisenä Haapavedellä kaikki Laurilan tilan pellot.

Laitumien kunnossapitokilpailuissa hän sai kaksi kertaa 1-palkinnot. Haapaveden Suojeluskunnan esikunnan jäsen Rautio oli useita vuosia. Hän oli Raahen Sk-piirin voimistelumestari ja toimi esivoimistelijana monilla juhlilla. Talvisotaan hän otti osaa vapaaehtoisena Suomussalmen ja Kuhmon rintamilla, jatkosotaan Raatteen suunnan taisteluissa. Hän oli muun muassa Uhtuan alue-esikunnan maatauspäällikkö, sotilasvirkailija ollen sotilasarvoltaan luutnantti.

Kunnallisneuvos, agrologi, maatalousteknikko Lauri Oskari Rautio on saanut monikymmenvuotisista, uupumattomista uurastuksistaan seuraavat kunnia- ja ansiomerkit:

• Vm 11
• Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi 1954
• MTK:n kultainen järjestömerkki
• Maalaiskuntien Liiton hopeinen kunniamerkki 1961
• Pellervo-Seuran hopeinen Gebhard-mitali 1965
• SOK:n kultainen ansiomerkki 1965
• SVUL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin hopeinen ansiomerkki 1965
• SVUL:n Oulun piirin hopeinen ansiomerkki
• SVUL:n hopeinen ansiomerkki
• Suomen Hiihtoliiton ansiomerkki
• Hopeinen nuorisoseuramerkki
• Maalaisliiton hopeinen ansiomerkki 1956, kultainen 1966
• Maatalousseurojen ansiomitali
• Osuuspankin kultainen ansiomerkki
• Seurakuntien hopeinen ansiomerkki
• Kunnallisen itsehallinnon 50-vuotismitali
• Ayrshire ansiomerkki
• Puhelinlaitostenliiton pronssinen palvelumerkki

Lauri Rautio kuului siis moniin kymmeniin lauta- ja johtokuntiin toimien muun muassa puheenjohtajana että jäsenenä. ”On siinä jo yhden miehen osalta ansiolistaa!”