Vuonna 1930 Martti Saari suoritti Karhumäen kristillisen kansanopiston, ja 1935–37 hän kävi Helsingin kirkkomusiikkiopiston, josta hän valmistui kanttori-urkuriksi. Tämän jälkeen hän toimi virkaa toimittavana kanttori-urkurina Ilmajoen seurakunnassa 1937–38 ja Tampereen Harjun seurakunnassa 1941. Ylivieskaan Martti Saari tuli vt. kanttoriksi 1942, ja hänet valittiin vakinaiseksi kanttori-urkuriksi vielä samana vuonna.
Martti Saari teki Ylivieskassa uraauurtavaa työtä musiikkielämän hyväksi. Hän johti useita kuoroja ja antoi laulu- ja soittotunteja runsaslukuisalle oppilasjoukolle. Hän toimi Ylivieskan yhteiskoulun musiikinopettajana 22 vuotta ja sen ohella Ylivieskan seudun musiikkiopiston pianon- ja urkujensoiton opettajana. Martti Saaren johtama Ylivieskan mieskuoro saavutti 1. sijan Hämeenlinnan laulujuhlien B-sarjassa 1959. Mieskuoron lisäksi hän johti myös Ylivieskan kirkkokuoroa. Kanttori-urkurin virkatehtävien lisäksi Martti Saari toimi seurakunnan taloudenhoitajana 1946–50, kunnallissairaalan taloudenhoitajana 1948–53 sekä Keski-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistyksen sihteeri-taloudenhoitajana yli 20 vuotta. Pohjois-Suomen kirkkomusiikin edistämistä varten perustettuun toimikuntaan Saari kuului 1970-luvun alkupuolelle saakka. Lisäksi hän toimi yleisjohtajana useilla kirkko- ja Sulasolin laulujuhlilla. Director cantus -arvonimi Saarelle myönnettiin 1957.
Talvisotaan Matti Saari osallistui Summan rintamalla pikakivääriryhmän johtajana. Jatkosodan aikana hän toimi Ylivieskan suojeluskunnan paikallispäällikkönä ja Kokkolan kutsuntatoimiston vääpelinä. Saarelle on myönnetty 2. luokan Vapaudenmitali.