Kalenteri

6.12.
Pyhän Nikolauksen päivä.

Kansan parissa pyhää Nikolausta pidettiin metsänjumalana.

Nikolaus sitoo maan ja vedet jään kahleisiin. ”Martti maata vahvistaapi, Antti aisoilla ajaa, Nikolaus sitoo kiinni”.

”Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä, sellaista koko joulukuu”.

9.12.
Pyhän Annan päivä, neitsyt Marian äiti.

Kansan parissa vihreäviittaista Annaa pidettiin metsän emäntänä, Tapion tyttärenä, Päivölän emäntänä.

Annan päivänä aloitettiin joululeipomukset ja pantiin jouluolut: ”Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan”.

13.12.
Lucian päivä

Lucia on katolisen kirkon pyhimys, hänen silmänsä puhkaistiin koska hän ei halunnut avioitua pakananuorukaisen kanssa.

Vietetään Ruotsissa ja ja suomenruotsalaisilla alueilla pyhän Lucian muistoksi. Lucia tuo valon pimeyteen.

14.12.

Lucian yötä eli Annan aattoa pidettiin vuoden pisimpänä yönä.

15.12.
Vanha pyhän Annan päivä

(Siirretty 1600-luvun lopulla 9.12.)

21.12.
Tuomaan päivä

Apostoli Tuomaan tehtävänä oli tuoda joulu kristikunnalle ja samalla julistaa joulurauha.

Joulu katsottiin alkavaksi Tuomaan päivästä: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Kaiken ulkonaisen — teurastusten, leipomusten ja kynttilänvalamisen — piti olla valmiina. Joulurauha tarkoitti lepoa ja rauhallisuutta. Aika Tuomaasta jouluun kului nopeasti: ”Akan perintö ei kestä kuin Tuomaan päivästä jouluun.” Joulurauhan julistamisella säädettiin tavllista ankarammat rangaistukset mm. järjestyshäiriöistä ja aseiden käytöstä.

22.12.–23.12.
”Pesäpäivät”
 

Auringon sanottiin olevan kannoillaan eli pesässään. Mikäli aurinko ei pesäpäivinä paistanut, tulevasta kesästä tuli sateinen; mikäli aurinko pesäpäivinä paistoi, tuleva kesä oli kuiva ja poutainen.

24.12.
Jouluaatto

Jouluaattoa vietetään Jeesuksen syntymäjuhlan muistoksi.

Jouluaattona syötiin jouluruokia ja jaettiin lahjat. Lahjat jaettiin heittämällä ne ovesta ja huutamalla lahjan saajan nimi. Jouluksi pyrittiin tekemään uusia vaatteita.

25.12.
Joulupäivä

Jouluaamuna mentiin varhain kirkkoon. Kirkosta palatessa ajettiin hevosilla kilpaa.

26.12.
Tapaninpäivä

Kristikunnan ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen muistopäivä.

Tapaninpäivänä käytiin tapaninajelulla ja vierailtiin naapureissa ja sukulaisissa. Tapaninpukit liikkuivat talosta taloon vaatien kestitystä.

27.12.–28.12.
Pikkupyhät

Pikkupyhien aikana suoritettiin vain välttämättömimmät kotityöt.

31.12.
Uudenvuodenaatto

Kutsuttiin usein uudeksi jouluksi. Uutenavuotena koko talon väki kokoontui valamaan uudenvuoden tinoja, joista ennustettiin tulevaa. Ensimmäinen tina saatettiin valaa talon haltijalle, tontulle.

1.1.
Uudenvuodenpäivä

Vuoden ensimmäisen päivän säästä ennustettiin koko tulevan vuoden sää ja kasvu.

6.1.
Loppiainen

Loppiaista vietetään Jeesuksen temppeliinviemisen muistopäivänä. Samalla muistetaan kolmea viisasta miestä Casparia, Melkioria ja Baltasaria, jotka toivat Jeesukselle kultaa, mirhamia ja suitsuketta.

Joulurauha katsottiin päättyneeksi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi.” Loppiaisena alkoivat ”härkäviikot ja reikäleivät”, pitkä moniviikkoinen juhlaton kausi ennen laskiaista. Aloitettiin metsätyöt.

13.12.
Nuutinpäivä

(Vuoteen 1708 vietettiin 8.1.)

Vietetään pyhimykseksi julistetun norjalaisen herttua Knut Lavardin muistoksi, hänet murhattiin heti joulurauhan päätyttyä v. 1311, näin murhaja vältti joulurauhan tuomat kovemmat rangaistukset.

Nuuttipukit kiertelivät talosta taloon 7. tai 13. tammikuuta