| 6.12.
Pyhän Nikolauksen päivä. |
Kansan parissa pyhää Nikolausta pidettiin metsänjumalana. |
Nikolaus sitoo maan ja vedet jään kahleisiin. ”Martti maata vahvistaapi, Antti aisoilla ajaa, Nikolaus sitoo kiinni”. ”Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä, sellaista koko joulukuu”. |
| 9.12.
Pyhän Annan päivä, neitsyt Marian äiti. |
Kansan parissa vihreäviittaista Annaa pidettiin metsän emäntänä, Tapion tyttärenä, Päivölän emäntänä. |
Annan päivänä aloitettiin joululeipomukset ja pantiin jouluolut: ”Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan”. |
| 13.12.
Lucian päivä |
Lucia on katolisen kirkon pyhimys, hänen silmänsä puhkaistiin koska hän ei halunnut avioitua pakananuorukaisen kanssa. |
Vietetään Ruotsissa ja ja suomenruotsalaisilla alueilla pyhän Lucian muistoksi. Lucia tuo valon pimeyteen. |
| 14.12. | Lucian yötä eli Annan aattoa pidettiin vuoden pisimpänä yönä. |
|
| 15.12.
Vanha pyhän Annan päivä |
(Siirretty 1600-luvun lopulla 9.12.) |
|
| 21.12.
Tuomaan päivä |
Apostoli Tuomaan tehtävänä oli tuoda joulu kristikunnalle ja samalla julistaa joulurauha. |
Joulu katsottiin alkavaksi Tuomaan päivästä: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Kaiken ulkonaisen — teurastusten, leipomusten ja kynttilänvalamisen — piti olla valmiina. Joulurauha tarkoitti lepoa ja rauhallisuutta. Aika Tuomaasta jouluun kului nopeasti: ”Akan perintö ei kestä kuin Tuomaan päivästä jouluun.” Joulurauhan julistamisella säädettiin tavllista ankarammat rangaistukset mm. järjestyshäiriöistä ja aseiden käytöstä. |
| 22.12.–23.12.
”Pesäpäivät” |
Auringon sanottiin olevan kannoillaan eli pesässään. Mikäli aurinko ei pesäpäivinä paistanut, tulevasta kesästä tuli sateinen; mikäli aurinko pesäpäivinä paistoi, tuleva kesä oli kuiva ja poutainen. |
|
| 24.12.
Jouluaatto |
Jouluaattoa vietetään Jeesuksen syntymäjuhlan muistoksi. |
Jouluaattona syötiin jouluruokia ja jaettiin lahjat. Lahjat jaettiin heittämällä ne ovesta ja huutamalla lahjan saajan nimi. Jouluksi pyrittiin tekemään uusia vaatteita. |
| 25.12.
Joulupäivä |
Jouluaamuna mentiin varhain kirkkoon. Kirkosta palatessa ajettiin hevosilla kilpaa. |
|
| 26.12.
Tapaninpäivä |
Kristikunnan ensimmäisen marttyyrin Stefanuksen muistopäivä. |
Tapaninpäivänä käytiin tapaninajelulla ja vierailtiin naapureissa ja sukulaisissa. Tapaninpukit liikkuivat talosta taloon vaatien kestitystä. |
| 27.12.–28.12.
Pikkupyhät |
Pikkupyhien aikana suoritettiin vain välttämättömimmät kotityöt. |
|
| 31.12.
Uudenvuodenaatto |
Kutsuttiin usein uudeksi jouluksi. Uutenavuotena koko talon väki kokoontui valamaan uudenvuoden tinoja, joista ennustettiin tulevaa. Ensimmäinen tina saatettiin valaa talon haltijalle, tontulle. |
|
| 1.1.
Uudenvuodenpäivä |
Vuoden ensimmäisen päivän säästä ennustettiin koko tulevan vuoden sää ja kasvu. |
|
| 6.1.
Loppiainen |
Loppiaista vietetään Jeesuksen temppeliinviemisen muistopäivänä. Samalla muistetaan kolmea viisasta miestä Casparia, Melkioria ja Baltasaria, jotka toivat Jeesukselle kultaa, mirhamia ja suitsuketta. |
Joulurauha katsottiin päättyneeksi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi.” Loppiaisena alkoivat ”härkäviikot ja reikäleivät”, pitkä moniviikkoinen juhlaton kausi ennen laskiaista. Aloitettiin metsätyöt. |
| 13.12.
Nuutinpäivä |
(Vuoteen 1708 vietettiin 8.1.) Vietetään pyhimykseksi julistetun norjalaisen herttua Knut Lavardin muistoksi, hänet murhattiin heti joulurauhan päätyttyä v. 1311, näin murhaja vältti joulurauhan tuomat kovemmat rangaistukset. |
Nuuttipukit kiertelivät talosta taloon 7. tai 13. tammikuuta |