Ylivieskan seutukunnan kierros

Oulaisten puinen risti­kirkko on valmis­tunut vuonna 1753. Kirkon vieressä oleva kello­tapuli on vuodelta 1758. Kirkon alueella on useita muisto­merkkejä:

• vapaussodan sankari­patsas vuodelta 1921
• vuosien 1939–1945 sotien sankari­patsas vuodelta 1953, kuvan­veistäjä Oskari Jauhiainen
• Karjalaan jääneiden muisto­merkki vuodelta 1970
• sotaveteraani­järjestöjen pystyttämä ”Yksi­mielisyyden kivi” vuodelta 1981.

Oulaisten koti­seutu­museon esine­kokoelma sijaitsee suuressa, hirsi­sessä, vuonna 1908 rakenne­tussa mant­taali­kunnan vilja­maka­siinissa. Museo­alueelle on siirretty myös aitta (kuvassa), talli ja tauko­tupa.

Soihtula valmistui vuonna 1909 Raittius­seura Soihdun toimi­taloksi. Rakennus­hankkeen puuha­miehenä oli opettaja Juho Oksa. Nykyinen ulko­asu torneineen on 1920-luvulta; raken­nusta on laajen­nettu 1980-luvulla. Raittius­seuran toiminta hiipui nopeasti, ja vuonna 1927 Soihtula lahjoi­tettiin Oulaisten nuoriso­seuralle seuran­taloksi.

Oulaisten puulukio valmistui vuonna 1928 Oulaisten yhteis­koulun tiloiksi. Raken­nuksen on suunni­tellut koulu­halli­tuksen arkki­tehti Toivo Salervo, ja tyylil­tään se on 1920-luvun klassismia. Siinä on mielen­kiintoisia yksityis­kohtia, mm. katon lyhty­rakennelma.

Rakennuksessa toimi Oulaisten lukio vuodesta 1978 vuoteen 1996, jolloin uusi lukio­talo valmistui. Puulukiossa on nykyisin perus­koulun tiloja. Rakennus on perus­korjattu vuonna 2003.

Kuvalähde: Petri Salo/Vanhat rakennukset -projekti

Valkoiseksi rapattu entinen Kajaani Oy:n konttori- ja asuin­rakennus edustaa funktio­nalismia. Rakennus on vuodelta 1938, ja sen raken­nuttaja oli vehnä­myllyn perustaja ja liikemies Hugo Koivu.

Penttilä on opettaja Juho Oksan itselleen raken­nut­tama asuin­rakennus. Se on valmis­tunut vuonna 1916, ja tyylil­tään se on puu­jugendia. Talossa on komea kolmi­ovinen lasi­kuisti, jonka päällä on parveke, sekä osin auma­kattoinen frontoni. Piha­piirissä on myös varasto- ja talli­rakennus sekä sauna.

Väinölä valmistui vuonna 1878 kaup­pias Henrik Bran­derin asuin- ja liike­taloksi. Rakennus on tyylil­tään puu­klas­sismia. Se oli alkujaan L-kirjaimen muotoinen, mutta Oulaisten­kadun puoleinen siipi puret­tiin 1970-luvulla katu­töiden yhteydessä.

Talo on ollut monen­laisessa käytössä: siinä ovat toimineet mm. kauppa, meijeri, karjan­hoito- ja maa­mies­koulu, kansan­huolto, kansa-, yhteis- ja kauppa­koulu sekä päivä­koti. Myös Oulaisten kirjasto on majaillut Väinölässä. Nykyään Väinö­lässä järjes­tetään taide­näyttelyitä ja -tapahtumia.

Ks. myös Wikipedian artikkeli.

Aisapari Väinölän­puis­tossa kertoo oulaiste­laisesta musiikki­perin­teestä. Muisto­merkki­hanke lähti liikkeelle Lions-klubin jäsenen Erkki Joki­miehen aloit­teesta vuonna 1980, kun oulaisten kuoro­toiminta vietti 100-vuotis­juhlaansa. Monumentin suunnit­telusta järjes­tettiin kilpailu, jonka voittivat opettajat Pentti Ranta ja Esko Suutari. Muisto­merkki valmis­tettiin pää­asiassa talkoo­työnä. Se paljas­tettiin 26.9.1982, ja paljastus­puheen piti opetus­neuvos Tapani Tirilä. Veistos koostuu graniitti­kivestä, jonka kylkeen on kiinni­tetty nuotti­viivasto, jossa on vuosi­luvut 1880–1980, sekä neljästä teräs­putkesta, joista voi monumentin toisen suunnit­telijan Rannan mukaan kuulla sopivalla tuulella neljä eri­korkuista säveltä.

Pyhäjoen rannassa kirjastoa vasta­päätä sijait­seva Maunulan mylly toimii nykyään ravin­tolana. Aiemmin raken­nuksessa on ollut myllyn lisäksi sähkö­voimala. Mylly raken­nettiin uudestaan vuoden 1905 tulvan jälkeen. Rakennuksen yhtey­dessä on pääosin betonista raken­nettu pato- ja kanava­rakennelma.

Terho Sakin suunnittelema Ravustaja-patsas paljas­tettiin kaupungin­kirjaston puistossa 1.7.1977 osana valta­kunnal­lisia koti­seutu­päiviä. Paljastus­puheen piti edus­kunnan vara­puhe­mies Ahti Pekkala. Patsas­hankkeen takana oli Lions Club Oulainen, joka oli jo vuonna 1973 perus­tanut patsas­rahaston tavoit­teenaan hankkia taide­teos johonkin silloisen kauppalan puistoon. Ravustaja-patsaan pienois­mallia on valmis­tettu myöhemmin lahja­esineeksi.

Kuvanveistäjä Kari Juvan suunnit­telema Uskoa tule­vai­suuteen -patsas paljas­tettiin uuden­vuoden­yönä 2000. Paljastus­puheen piti Oulun maa­kunta-arkiston johtaja Samuli Onnela. Patsaan takana oli Oulaisten Osuus­pankki, jonka johto­kunta oli pankin 80-vuotis­juhlien alla kesällä 1996 tehnyt päätöksen patsas­hankkeen aloitta­misesta. Patsaan tarkoitus on kuvata osuus­toiminnan historiaa ja yhteis­työtä.

Graniittipallo rauta­tie­sillan kupeessa on OK Graniitti Oy:n lahjoitus vuodelta 1995. Teok­ses­sa on kivi­jalus­talla granii­tista veistetty pallo, joka liikkuu virtaavan veden pyörit­tämänä.

Oulaisten rauta­tie­asema raken­nettiin vuosina 1884-86 noudattaen IV luokan tyyppi­asema n:o 1:n piirus­tuksia. Asema-alueelle sijoittuu useita asuin­raken­nuksia piha­rakennuk­sineen sekä pieniä katu­tilaa rajaavia aitta- ja varasto­raken­nuksia.

Klassistisen, auma­kat­toi­sen, nykyisin kau­pun­gin virasto­talona toimivan raken­nuksen radan itä­puolella raken­nutti kauppias Nikolai Oja­järvi 1920–1930-lukujen vaihteessa. Vuonna 1933 taloon muutti Kalle Huotarin kauppa.

Epäilyksen talo on Oulaisten keskustan vanhimpia taloja. Se on raken­nettu vii­meis­tään 1850-luvulla. Talo on sijainnut ennen Kärsä­mäellä, josta sen hirret on siirretty uitta­malla Pyhä­jokea pitkin. Se oli asuin­käytössä vuoteen 1967, minkä jälkeen siinä ovat toimineet Oula-Pelti sekä TVH:n konttori. Myöhemmin se on ollut varastona. Raken­nuk­sessa toimi vuosina 1933–1938 osuus­kassa, joka siirtyi taloon vanhalta kansa­koululta. Talo on näky­vällä paikalla Oulun­tien ja Oulaisten­kadun risteyksessä. Piha­piirissä on myös varasto-puoji­rakennus.

Vanha parantola raken­net­tiin vuonna 1883 Oulaisten reservi­komppanian miehistö­rakennuk­seksi. Urakoit­sijana toimi kauppias Henrik Brander. Kasarmi jäi tyhjilleen vuonna 1901, kun Suomen sotaväki lakkautettiin.

Vuonna 1914 raken­nukseen muutti Oulaisten parantola. Parantola oli yksi Suomen suurim­mista keuhko­tauti­parantoloista, jossa yli­hoitajana toimi noin 32 vuoden ajan Aino Haka­lahti (o.s. Mikon­saari) ja eräänä pitkä­aikaisista sairaan­hoitajista Hanna Mattila.

Rakennusta laajen­nettiin myöhemmin ns. nais­vinkke­lillä. Kasarmi oli 1960- ja 1970-luvuilla teollisuus­käytössä, minkä jälkeen rakennus sanee­rattiin Oulas­kankaan sairaa­laksi. Nykyisin talossa on mm. Oulas-opiston tiloja.

Maailman varanapa on Suomen korkein julkinen veistos; korkeutta sillä on 29,7 metriä. Veistok­sen on suunni­tellut oulais­telais­lähtöinen Ilkka-Juhani Takalo-Eskola. Teos paljas­tettiin 3.7.1991 nyky­taide­tapahtuma Mesenaatin avajaisten yhteydessä.

Veistoksessa on kaksi osaa: musta pysty­suora terä­sputki ja sen juurella graniit­tinen kalan­pää. Taiteilijan mukaan veistoksen korkean muodon on tarkoitus toimia vasta­kohtana pohjois­pohjalaisen maiseman vaaka­suoruudelle. Myös maasta nouseva kala kuvaa nousua, pyrkimystä uuteen elementtiin.

Oulaisten kirjasto­talo otettiin käyttöön vuonna 1969. Rakennus on uudis­tettu perus­teel­lisesti vuosi­tuhannen vaihteessa.