Ylivieskan seutukunnan kierros

Raudaskylältä Nivalan suuntaan sijait­sevalla Raudas­mäellä on useita komeita talon­poikais­rakennuksia, mm.

• Kontion asuin­rakennus vuodelta 1877, piha­piirissä kolmi­osainen luhti vuodelta 1793
• 1913 paikalle siirretty Hannula (”Jussintalo”), joka on pienempi, hirsi­pintainen asuin­rakennus
• mäen alla Hautamäen vanha asuin­rakennus vuodelta 1881.

Raudasmäki hallitsee ympäröivää maisemaa ja näkyy hyvin myös lähei­selle valta­tie 87:lle.

Raudas-tiilen tiilitehdas sijaitsee Ylivieskan–Iisalmen radan varressa. Tehtaalla on ollut tärkeä rooli Raudas­kylän sodan­jälkeisessä historiassa.

Kalajoen ylittää tiili­tehtaan lähei­syy­dessä riippusilta. Paikalla on aiemmin ollut renkku­silta. ”Opiston­porras” (portaaksi kutsuttiin vain henkilö­liikenteelle tarkoi­tettua siltaa) oli oiko­tiellä kansan­opistolta Raudas­kylän asemalle. Se oikaisi pari kilo­metriä niin, ettei tarvinnut kulkea Tolpan­niemen Hyttisillan kautta.

Raudaskylän opiston puinen pää­rakennus on vuodelta 1920. Sen vieressä on entinen oppilas­asuntola, jossa nykyisin toimii kir­jas­to. J. Karvosen opiston johtajalle suunnit­telema funktio­nalistinen asuin­rakennus valmistui vuonna 1939 ja uusi pää­rakennus vuonna 1955.

Opiston läheisyydessä sijaitsee 1920-luvulta peräisin oleva Vilkunan talo. Talo on alueelle epä­tyypil­linen rapattu hirsi­rakennus, jossa on kansallis­romanttisia tyyli­piirteitä. Talon on omistanut ja siinä on asunut Raudas­kylän koulun johtajana ja Raahen seminaarin rehtorina toiminut Arvo Laitinen. Talo on edelleen asuttu ja hyväkuntoinen.

Sissi­päällikkö Pekka Raudas­kosken savu­pirtti eli Raudas-Pekan pirtti on Yli­vieskan vanhin raken­nus. Hirsi­raken­nuksen oven päällä on vuosi­luku 1641.

Pirtti on siirretty kaksi kertaa. Nykyisin katoton rakennus sijaitsee Raudas­kylän vanhan koulun vieressä, ja se on suojattu liuku­ovin varus­tetulla rakennel­malla, joka sulkee pirtin kokonaan sisäänsä. Koulu on Yli­vieskan vanhin säilynyt koulu­rakennus; se on rakennettu vuonna 1897.

Raudaskylän hautaus­maa sijaitsee opiston vieressä Lassilan metsässä. Ensimmäinen hautaan siunaaminen oli kesällä 1925.

Siunauskappeli vihittiin käyttöön 31.8.1957. Kappelin on suunnitellut raudas­kylä­läinen rakennus­mestari Eero Seppälä. Merkittävän lahjoituksen kappelin rakentamisen eteen teki Yli­vieskan tiili­tehtaan johtaja A. V. Hästbacka. Hyvä paimen -nimisen alttari­freskon on maalannut Fiia Malmi­vaara. Vuonna 1973 hautaus­maa siirtyi Yli­vieskan seura­kunnalle. Kappelia on laajennettu vuosina 1974 ja 2001.

Jatkosodan aikana Raudas­kylässä toimi sota­vanki­sairaala. Opiston­mäeltä 600 metriä keskustan suuntaan valta­tie 87:n lounais­puolella sijaitsee hauta­paikka, johon on 18.8.1941–5.1.1942 haudattu 92 sairaalassa kuollutta venäläistä vankia.

Paikalla on muistomerkki, johon on hakattu paikalle haudattujen nimet. Muistomerkissä on venäjänkielinen teksti: ”На этом кладбище похоронено 92 русских военнопленных”. Paikalle on tienviitta.

Raudaskylän Opiston­mäeltä noin 1 800 metriä keskus­tan suuntaan valta­tie 87:n koillis­puolella on hauta­paikka, johon on 1.7.–23.10.1944 haudattu 27 Raudas­kylän sota­vanki­sairaalassa kuollutta venä­läistä vankia.

Paikalla on muisto­merkki, jossa on venäjän­kielinen teksti: ”На этом кладбище похоронено 27 русских военнопленных”. Paikalle on opastus.