Kuusamon kirjaston historiaa

• Etusivu
• Käylän kirjasto
• Kirjasto Naturpolis
• Leena Ollikainen muistelee
• Leena Ollikainen muistelee osa 2

Historiaa

Kuusamon kirjastolaitos on perustettu vuonna 1859. Perustajana oli silloisen Kuusamon kirkkoherran sijainen Anders Abraham Favorin.

Kuusamon kirjasto sai lahjoituksena 29 kirjateosta. Vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen lähetti kirjat ”Suomen kansan ystävät” -nimisen järjestön nimissä Pietarsaaresta Oulun Wiikko-Sanomain toimituksen kautta edelleen toimitettavaksi Kuusamoon.

Kirjasto sai varat siten, että jokainen seurakunnan asukas maksoi 3 kopeekkaa eli 12 penniä kirjaston hyväksi silloin, kun hän pääsi ensi kerran ripille. Kirjojen lainaaja joutui myös maksamaan kirjastolle 50 penniä vuosimaksua.

Vuonna 1876 kirjastossa oli 81 nidettä ja varoja kirjastolla oli 60 markkaa; lainauksia tehtiin 61 samana vuonna.

Kirjastonhoitajana toimi katekeetta Juho Vähäjärvi. Kirjasto toimi ensimmäiset kahdeksan vuotta Vähäjärven luona, ja sen hoidosta hänelle maksettiin 8 markan korvaus. Vuonna 1868 kuntakokous siirsi kirjastonhoidon uudelle lukkarille Juho Heikki Luomalle. Luoma kuoli vuonna 1888, ja uusi kirjastonhoitaja oli joku — kuka lieneekin?

Kuusamoon perustettiin lukuyhdistys vuonna 1876, perustajana oli väliajan saarnaaja Nils Johan Lukander. 1880-luvun päättyessä lukuyhdistyksen vetäjänä oli silloinen kansakoulunopettaja J. Björlin; hänen myös oletetaan olleen kirjastonhoitaja ja kirjaston sijainneen kansakoululla.

1900-luvun alussa kirjastohoitajana toimi katekeetta Aleksi Salovaara. Kirjasto sijaitsi hänen asuntotontillaan sijaitsevassa ”Pikkulassa”. Vuonna 1914 kirjasto järjestettiin uudelleen, ja se sai nimekseen Kuusamon kunnankirjasto. Vuonna 1919 Salovaaran talo siirtyi kunnan toimitaloksi, ja kunnan ainoaksi virkailijaksi valittiin samana vuonna Pekka Alavuotunki, josta tuli myös kirjastohoitaja. Kirjastoa säilytettiin kunnantalon vinttihuoneessa.

Vuosina 1924—44 kirjastonhoitajana toimi rouva Kersti Alavuotunki. Vuoteen 1939 mennessä perustettiin Kuusamoon kantakirjaston ja Virranniemen sivukirjaston lisäksi kuusi muuta piirikirjastoa: Suiningin, Määttälänvaaran, Vasaraperän, Soivion, Heikkilän, Kurvisen ja Paanajärven sivukirjastot.

Kantakirjasto tuhoutui sodassa vuonna 1944. Vuonna 1947 kantakirjasto ja piirikirjastot aloittivat toimintansa uudelleen kirjastonhoitaja Pellervo Koivusen johdolla. Vuonna 1955 piirikirjastoja oli neljätoista, ja vuonna 1957 niitä oli 17.

1957 kantakirjasto siirtyi Nilon koululle kirjastolle varta vasten rakennettuihin tiloihin. Huoneen pinta-ala oli 140 m², johon kuuluivat lainaus- ja lukusali sekä työ- ja varastohuoneet. Piirikirjastoja Kuusamossa oli eri puolilla pitäjää: Vuotungissa, Alakitkalla, Heikkilässä, Keskikitkalla, Hiltusessa, Kerolla, Kiitämällä, Kuoliossa, Kurvisessa, Käylässä, Lehdossa, Lämsässä, Poussussa, Soiviolla, Suiningissa, Vasaraperällä ja Virranniemellä.

Vuonna 1966 Kuusamon kirjastoon hankittiin kirjastoauto, joka oli Pohjois-Suomen ensimmäinen ja koko maan yhdestoista. Kirjastoauton hankkiminen merkitsi piirikirjastojen lakkauttamista. Vuonna 1967 piirikirjastoja oli 25, ja samana vuonna ne myös lakkautettiin. Kirjastoauto täytettiin suurelta osin lakkautettujen sivukirjastojen kirjoilla. Vuoden 1967 kesällä tyhjennettiin 19 sivukirjastoa; jäljelle jäivät Poussu, Käylä, Vuotunki, Heikkilä ja Liikanen sekä kaksi laitoskirjastoa. Kirjastoauto lähti liikennöimään ensi kerran syyskuussa 1967. Toinen kirjastoauto saatiin vuonna 1971. Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä hankittiin myös kolmas kirjastoauto.

Kuusamon pääkirjastorakennus

Kuusamon kirjastotalo valmistui kevättalvella 1980. Sen on suunnnitellut arkkitehtitoimisto Marja ja Keijo Petäjä Ky Helsingistä. Kustannusarvio oli 4,8 miljoonaa markkaa, josta valtionosuus noin 3,5 miljoonaa ja kalusteiden osuus 0,5 miljoonaa markkaa.

Kirjaston hyötypinta-ala on 1480 m², ja rakennuksen koko­nais­pinta-ala on 2195 m². Yleisötilat sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa ja ovat noin 740 m². Varsinainen 600 neliömetrin suuruinen kirjahalli koostuu lainaustoimistosta, aikuisten ja lasten lainausosastoista ja käsikirjastosta sekä aikakausilehtien lukutilasta. Musiikkiosasto on noin 90 m². Lisäksi toisessa kerroksessa on sanomalehtien lukusali ja työhuone/lähivarasto.

Toimisto- ja työskentelytilaa on 170 m² ensimmäisessä kerroksessa; lisäksi tässä kerroksessa on kirjastoautojen talli 183 m² ja talonmiehen asunto. Eteisaulassa on kulttuuritoimiston ja kirjaston yhteinen vitriini näyttelyjä varten. Kellarikerroksessa on 92 neliömetrin kirjavarasto, kaksi tutkijanhuonetta mikrofilminlukulaitteineen, väestönsuoja/lehtivarasto sekä henkilökunnan sosiaalitilat.