Saloisten vanha tukipilarikirkko, pitäjän nimikkopyhimyksen mukaan nimetty Pyhän Olavin kirkko, rakennettiin 1490-luvun lopulla Kirkkoluodolle ja siirrettiin uudelle paikalleen 1620-luvulla. Parikymmentä vuotta myöhemmin kirkkoon valmistuivat upeat seinämaalaukset. Myös kirkon päädyt ja katto oli koristeltu maalauksin.

Pyhän Olavin kirkko paloi loppiaisena 1930. Kamiinan savutorvesta syttynyt palo eteni raivokkaasti, eikä sitä onnistuttu sammuttamaan. Kirkosta saatiin kuitenkin pelastettua irtaimistoa, esimerkiksi keskiaikaiset puuveistokset ja alttarin puinen triumfikrusifiksi. Urkuja ei ehditty pelastaa. Lyypekissä 1430-luvulla valmistetut, korvaamattoman arvokkaat Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin alttarikaapit säästyivät palolta, sillä ne olivat tuolloin Helsingissä kirkkonäyttelyssä.

Saloisten kirkon puuveistokset

Apostoli Johannes
Johannes Kastaja
Apostoli Paavali
Apostoli Pietari
Pyhä Birgitta
Tuntematon naispyhimys

Saloisten kirkon alttarikaapit

Neitsyt Maria
Pyhä Olavi

Kaikkien Pyhien kirkko

[Kuva: Saloisten kirkko]

Jo huhtikuun lopulla vuonna 1930 rakennusmestari Juho Karvonen oli saanut laadittua piirustukset Saloisten uutta kirkkoa varten. Piirustukset mukailivat muutoin vanhaa kirkkoa, mutta rakennusmateriaaliksi Karvonen ehdotti sementtitiiltä. Kirkon rakennustöitä rahoitettiin monella tapaa. Seurakunta myi metsää, ja Saloisten kylillä perustettiin työ- ja ompeluseuroja, joiden tuotokset kaupattiin myyjäisissä. Seurakuntalaiset osallistuivat rakennustöihin, ja lisäksi koko maassa järjestettiin vuonna 1930 opetusministeriön luvalla julkinen rahankeräys. Suuri osa kustannuksista jouduttiin kuitenkin kattamaan lainavaroin.

6.11.1932 voitiin rapatusta punatiilestä tehty Saloisten uusi kirkko vihkiä käyttöön. Kaikkien Pyhien kirkoksi nimetyn rakennuksen vihki piispa Juho Koskimies. Uusi kirkko oli kohonnut entiselle paikalleen vanhan kirkon levyisenä, mutta kuoripäähän se oli saanut pari metriä lisää pituutta. Kirkon katto on yksikouruista falssitiiltä. Kirkkoon mahtuu noin 300 henkeä, ja se sai heti valmistuessaan keskuslämmityksen sekä sähkövalaistuksen. Valmistumisensa jälkeen Saloisten kirkkoa on peruskorjattu useaan otteeseen. Esimerkiksi vuonna 1983 tehtiin sisätilojen ja lattian perusremontti sekä hankittiin uudet, 16-äänikertaiset urut, ja vuonna 1998 uusittiin kirkon ulkopinta.

[Kuva: Saloisten vaivaisukko]

Saloisten kirkon uusklassistinen kellotapuli rakennettiin 1786–1787. Tapulin luonnoksen hahmotteli kuningas Kustaa III, ja sen viimeisteli Tukholman taideakatemian professori Olof Samuel Tempelman. Alun perin avonaisen kellohuoneen pylväiden väliset aukot tukittiin laudoituksella vuonna 1823. Tapulissa on kaikkiaan kolme kelloa, jotka ovat peräisin vuosilta 1737, 1764 ja 1943.

Tapulin vierustalla seisoo vaivaisukko, jonka on veistänyt Abraham Tervaluoto vuonna 1853. Ukkoa on korjattu vuonna 1968.

Keskellä Saloisten kirkon alttaripäätyä on vanhan kirkon palosta pelastettu krusifiksi. Sen molemmilla puolilla on taiteilija Onni Ojan lasimaalaukset; vasemmalla puolella oleva maalaus on nimeltään ”Piinattu-nöyryytetty”, oikeanpuoleinen ”Vapautettu”. Palosta pelastuneet keskiaikaiset puuveistokset ovat kirkossa esillä, samoin Neitsyt Marian ja Pyhän Olavin alttarikaapit. Kulttuuri- ja taidehistoriallisesti korvaamattomat alttarikaapit konservoitiin Museovirastossa vuonna 2000.

[Kuva: saarnatuoli] [Kuva: krusifiksi] [Kuva: kirkon puuveistoksia]

Lähdeluettelo