Keskustan koulu

Haapajärven kirkonkylän kansakoulu perustettiin v. 1881. Tuona vuonna kokoontuivat yhteen ”Kirkkoherra K. W. Silfenius, Mehtäherra O. W. Sanmark, Herrastuomari Matti Leppälä, Wärjäri Johan Raappana, Talokkaat Matti Herrala, Samuli Lepola, Emanueli Ahola, Henrik Tiitto, Pekka Salmela, Wilhelm Vehkalahti, Sipi Savikko, Fredrik Heikkilä, Henrik Leppälä, ynnä muita talollisia ja itsellisiä, sekä Jonath Montin ja Ab. Leppälä”. Kuntakokouksen pöytäkirja 18.1.1881 kertoo seuraavaa:

”Läänin Herra Kuvernöörin viime Toukokuun 14 päivänä antaman päätöksen johdosta kuin myöskin kansan edistymistä ja sivistymistä harrastavain seurakuntalaisten pyynnöstä otettiin kuulutuksen mukaisesti keskusteltavaksi ylhäisemmän kansakoulun perustaminen seurakuntaamme, ja koska, asiasta mietittyä, syntyneen erimielisyyden takia ei voitu ilman äänestystä selville tulla, ratkaistiin asia lainmukaisesti äänestämällä, jossa kansakoulua vaativain puolelle lankesi 106 veroäyriä ja vastustajain 89 veroäyriä.

Päätettyä, että koulu, joka tulee olemaan poikia varten ja hoidettamaan opettajalta, alkaa vaikutuksensa ensi tulevana syksynä, määrättiin opettajalle vuotuiseksi palkaksi vapaa asunto, lämmin ja valo, kaksi kymmentä (20) tynnyriä jyviä, puoleksi rukiita ja ohria, pitäjään lainna makasiinista, ja sata (100) markkaa rahaa k.t. viinavero rahoista, paitse valtion apua kuusisataa (600) markkaa, jota pyytämään ja hakemaan valittiin ja valtuutettiin seurakunnan kirkkoherra K.W. Silfvenius...”

Keisarillisen Suomen Senaatin ruotsinkielinen päätös — joka on tallella koulun arkistossa — koulun perustamisesta annettiin 8.6.1881. Kuntakokous oli perustanut koulun vain poikia varten, mutta Senaatin päätöksen mukaan tuli myös tyttöjen saada koulussa opetusta.

Nykyinen pikkupappila, entinen Laurikkalan kirkkoherran puustelli, toimi kansakouluna v. 1882 alkaen. Kuva vuodelta 2000.

Ensimmäinen kansakoulu Haapajärvellä aloitti toimintansa Laurikkalan kirkkoherran puustellissa 1882. Silloin kansakoulu oli nelivuotinen. Ensimmäisenä opettajana toimi Petter Kontio, hänen jälkeensä Elias Kauranen ja sitten 1885 aloitti opettaja Antti Polvinen, joka teki 38 vuotta kestäneen ansiokkaan koulu-uran. Oma koulurakennus valmistui 1895, tosin puutteellisena. Tontti, kahden tynnyrinalan pelto, oli ostettu Antti Matinpoika Kattelukselta 600 markalla jo v. 1892. Koulurakennus sijaitsi nykyisen kaupungintalon edessä, ja se on sittemmin purettu.

Kunnan säästöpankki toimi myös koululla, ja sitäkin Polvinen hoiti.

Vuonna 1908 saatiin toinenkin opettaja, Maria Holmström.

Koulutilojen puuttuessa alakoulua jouduttiin monin paikoin pitämään niin, että opettajat kiersivät eri kylillä taloissa syksyisin ja keväisin ensimmäistä ja toista luokkaa opettamassa. Tällaista kiertokoulua pidettiin 1920-luvun lopulle saakka Haapajärvellä.

Kirkonkylän kansakoulu v. 1918 laajennuksen jälkeen

Vuonna 1918 koulua laajennettiin yhdellä luokkahuoneella ja opettajan asunnolla — nyt oli kolme opettajaa. Kun oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921, entisestä neliluokkaisesta kansakoulusta tuli kuusiluokkainen. Vuonna 1926 jouduttiin alakansakoulu sijoittamaan Ronkaalan pappilaan muutamaksi vuodeksi, kunnes koulutaloon saatiin laajennus 1928.

Haapajärven kansakoulu v. 1937 toisen laajennuksen jälkeen

Oppilasmäärien jatkuva kasvu aiheutti täälläkin pian taas uusia ongelmia ja järjestelyjä. Vuonna 1952 koulussa oli neljä luokkahuonetta ja kahdeksan opettajaa! Helpotus tuli laajennuksen, erillisen kivirakennuksen, ”kivipään”, myötä 1956. ”Vanha puupää sai vierelleen kivipään.”

Kaksivuotinen kansalaiskoulu aloitti 1958, mutta rakennus sille valmistui vasta 1969. Viiden vuoden jälkeen eli 1974 siirryttiin peruskoulujärjestelmään, ja kansalaiskoulu loppui 1976. Entisiin kansalaiskoulun tiloihin muuttivat lukiolaiset. ”Puupää” purettiin v. 1978.