3. Kirkonkylän kansakoulun kehitysvaiheista

Vanha kansakoulurakennus. Kuva Teija Kumpumäki

Kuten edellisessä osassa jo kerrottiin, kansakoulu aloitti kirkonkylällä toimintansa syyskuun 14. päivänä 1870, jolloin 12 vapaaehtoista oppilasta ilmoittautui opettaja Matti Kauppisen koulutettavaksi. Luku kasvoi kevääseen mennessä 28:aan.

Kuntakokouksen valitsema komitea hoiti ilmeisesti aluksi koulun asioita, mutta pöytäkirjoista päätellen ainakin vuodesta 1886 lähtien on koulussa toiminut johtokunta. Koulu oli ensin tarkoitus aloittaa aina syyskuun 1. päivänä, mutta oppilaista eivät monetkaan maatöitten takia saapuneet, minkä vuoksi alkaminen siirtyi syyskuun lopulle ja kuukauden alkupuolella pidettiin ”pienten lasten koulua”.

Vielä 1800-luvun lopulla ei kirkonkylä ollut läheskään suurimpia kyliä Haapavedellä. Muun muassa Mieluskylässä oli paljon enemmän taloja. Mutta 1900-luvun alkupuoliskolla alkoi kirkonkylän kasvu, mikä samalla heijastui kansakoulun oppilasmääränkin kasvuna.

Karl Konrad ReijoWaara

Viljo Mikkonen

Johtokunnan puheenjohtajina ovat toimineet

• kirkkoherra Juho Pöyhönen 1886—1891
• tohtori Konrad Relander (ReijoWaara) 1892—1893
• talokas Paavo Jussila 1893—1896
• tirehtööri H. E. Elfving 1897—1900
• kirkkoherra Kaarle Augusti Pohjola 1901
• talollinen Iisakki Vahe 1902—1926
• talollinen Matti Rautio 1927—1928
• kirkkoherra A. J. Sariola 1929—1945
• tarkastaja K. A. Ruokonen 1946
• kansanopiston johtaja Viljo Mikkonen 1947
• talollinen Aapo Pirnes 1948—1956
• agrologi Lauri Rautio 1957.

Opettajakunta on kirkonkylän koulussa ollut harvinaisen pysyvää. Johtajaopettajia on 100 vuoden aikana ollut vain neljä. He ovat

• Matti Kauppinen 31 vuotta
• Antti Muttonen 44 vuotta
• Yrjö Lappalainen 4 vuotta
• Kauko Ängeslevä 21 vuotta (ollut edelleen vielä vuonna 1970).

Hanna Muttonen

Antti Muttonen

Koulun opettajina ovat toimineet

• Matti Kauppinen 1870—1901
• Antti Muttonen 1901—1945
• Hanna Muttonen 1901—1945
• Ingrid Suven 1911
• Selma Juntunen 1912—1917
• Vesta Lindström 1917—1918
• Maria Lahti 1918—1921
• Laina Linnqvist 1921—1927
• Liisa Viljamaa 1922—1923
• Aune Hongel 1923—1924
• Anna Nevala 1924—1957
• Lyydia Arppe 1929—1958
• Eero Urponen 1945—1946
• Tapani Tirilä 1946—1947
• Yrjö Lappalainen 1945—1949
• Lempi Lappalainen 1945—1949
• Saara Leppänen (omaa sukua Kurttila) 1949—1953
• Kauko Ängeslevä 1949
• Elli Ängeslevä 1949
• Aila Koskela 1953—1954
• Sinikka Lohikoski 1954
• Salli Heikkinen 1954—1955
• Sirkka Harju 1955—1959
• Elvi Nummela 1955—1957
• Annikki Rinne 1957
• Mikko Kivimäki 1957—1964
• Aino Rytky 1958
• Esko Varila 1960—1964
• Terttu Varila 1960—1964
• Maija Rönkkö 1964
• Eero Rönkkö 1964
• Martti Hyvärinen 1964.

Kirkonkylän kansakoulun oppilaita ja opettaja Antti Muttonen. Kuva Haapaveden kotiseutuarkisto

Opettajamäärä on koulun kasvaessa lisääntynyt seuraavasti:

• yksiopettajaisena vuoteen 1901
• 2-opettajaisena vuoteen 1922
• 3-opettajaisena vuoteen 1929
• 4-opettajaisena vuoteen 1946
• 5-opettajaisena vuoteen 1954
• 6-opettajaisena vuoteen 1955
• 7-opettajaisena vuoteen 1960.

Koulussa on nyt [vuonna 1970] kahdeksan opettajaa.

1900-luvun alkupuolella kirkonkylän kansakoulu sisälsi kaksi eri koulua: tyttö- ja poikakoulun. Ero oli kuitenkin lähinnä teoreettinen.

Alunperin pitäjäntupa. Talo toimi myöhemmin kirkonkylän kansakouluna.

Koulurakennus on kirkonkylän osalta aiheuttanut valtavan määrän pykäliä johtokunnan, kuntakokouksen ja kunnanvaltuuston pöytäkirjoihin. Koulutyö alettiin kirkon lähellä sijaitsevassa pitäjäntuvassa (nykyisin museona), ja sitä korjattiin moneen kertaan. Ensimmäinen laajennus tapahtui 1884. Silloin otettiin pitäjäntupa kokonaan koulun käyttöön. H. Appelbergin 29.1.1901 suorittamassa koulun tarkastuksen pöytäkirjassa sanotaan kirkonkylän kansakoulusta muun muassa:

”Vanha koulutalo päärakennuksen uudempi puoli laudoituksen tarpeessa, eikä sitä ollut sisäpuolelta paperoitu, eteistä tai tampuuria ei ole.”

Toinen laajennus tehtiin vuonna 1914 rakennusmestari Yrjö Vaheen piirustusten mukaan. Vaikka johtokunta vuonna 1952 oli kokouksessaan käsitellyt uuden koulun rakentamista keskuskouluksi, johon päiväjatkokoulukin mahtuisi, toteutui tämä todella tarpeellinen rakennushaave vasta vuonna 1960 koulun 90-vuotisjuhlaan. Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnitteleman koulun 17 luokkahuonetta ynnä muut tilat jakoivat keskenään kirkonkylän kansakoulu ja kansalaiskoulu. Rakennukselle tehtiin uusien vaatimusten mukainen muutostyö vuonna 1969, mutta kansakoulun osalta tilat ovat entisellään.