5. Opettajisto

Kuten aikaisemmin on mainittu, on Haapavedelle muuttanut opettaja yleensä viihtynyt paikkakunnalla pitkään, ja tämä on tietenkin ollut eduksi koululaitoksen kehittymiselle. Opettaja Matti Kauppinen oli kirkonkylän koululla toimiessaan kauan aikaa kunnan ainoana kansakoulunopettajana. Vuonna 1886 jotkut yksityiset anoivat ja myöskin saivat kuntakokoukselta luvan perustaa apuopettajan viran, jonka ylläpidon kunta otti hoitaakseen vasta vuonna 1901. Vuosikertomusten mukaan tätä apuopettajattaren pitämää koulua kutsuttiin vuoteen 1901 asti tyttökouluksi ja Kauppisen koulua poikakouluksi, vaikka ne käytännössä toimivatkin yhdessä.

Vuonna 1886 perustetun Abr. Rantosen yksityisen kansakoulun opettajana toiminutta Maria Rantosta sanotaan ensimmäiseksi Haapavedeltä valmistuneeksi naiskansakoulunopettajaksi. Kansakoulunopettajisto naisistuikin myöhemmin huomattavan voimakkaasti, niin että muun muassa tarkastaja V. Varpelaide joutui toteamaan Raahen piirin tarkastuskertomuksessa lukuvuonna 1924–1925 seuraavasti:

”...taulukko osoittaa sen surullisen ilmiön, että kansakoululaitoksemme vuosi vuodelta naisistuu.”

Toinen kuuluisa ja koko pitäjässä aikanaan tunnettu naisopettaja oli kirkonkylällä vuosina 1901—1945 Hanna Muttonen, joka tarmokkaalla kädellä nosti kuorolaulun kukoistamaan nuorisoseuran piirissä.

Alkuaikojen miesopettajista tuli tunnetuiksi muun muassa Antti Muttonen, joka kirkonkylän koululla toimiessaan oli samalla keskeisimpiä henkilöitä kunnallishallinnossakin. Samaa voidaan sanoa agronomi K. O. Kuusistosta, joka tosin teki enemmän työtä kansanopistossa, mutta toimi myös opettajana Kytökylän kansakoulussa vuosina 1905—1907. Näin ylistävin sanoin kehuu häntä hänen seuraajansa Kytökylän koulussa, opettaja Juho Kalliokoski:

”Milloin sivistyksen esitaistelijoita salojemme synkissä seuduissa, sytyttäjiä pimeillä perillä mainitaan, siellä tulee mainita agronomi Kaarlo Oskari Kuusistonkin nimi.”

Epäpätevien opettajien määrä on Haapavedellä vaihdellut koko Suomen opettajatilanteen mukana. Raahen tarkastuspiirin tilastojen mukaan oli lukuvuonna 1897—1898 piirissä yhteensä 109 opettajaa. Näistä 40 ei ollut ”täyskelpoisia”. Suhde vaihteli kuitenkin vuosien mittaan. Samassa piirissä oli

• lukuvuonna 1903—1904 129 opettajaa, joista 49 epäpätevää
• lukuvuonna 1906—1907 93 opettajaa, joista 3 epäpätevää.

Oppivelvollisuuslaki aiheutti 1920-luvulla suuren opettajatarpeen. Esimerkiksi lukuvuonna1924—1925 oli Raahen piirissä 220 opettajaa, joista 24,5 prosentilla ei ollut täyttä kelpoisuutta. Haapaveden vastaava luku oli 21,4 %.

1930-luvulla tehostettu opettajainvalmistus aiheutti vastareaktion, ja voitiin puhua jopa opettajien liikatuotannosta. Toinen maailmansota kuitenkin vaikutti vastakkaiseen suuntaan, niin että 1940- ja 1950-luvuilla oli pulaa pätevistä opettajista. Muun muassa lukuvuonna 1947—1948 oli Haapaveden kunnassa 55 kansakoulunopettajaa, joista epäpäteviä oli 23! Sen jälkeen on tilanne huomattavasti korjaantunut, eikä varsinaisessa kansakoulussa ole 1960-luvun lopulla ollut lainkaan epäpäteviä viranhaltijoita, mutta kylläkin jonkin verran kansakouluun kuuluvassa keskikoulussa ja kansalaiskoulussa.

Opettajien opetustaitoa ovat vuosien mittaan arvostelleet sekä tarkastajat että muut, muun muassa piispa ja tietysti kansakoululautakunta. Piispa Gustaf Johanssonin piispantarkastuspöytäkirjasta 2.10.1885 saadaan lukea muun muassa seuraavaa:

”Visitori kuulusteli Jonkun puolen tunnin ajan uskonnon opetusta seurakunnassa olevassa kansakoulussa, jonka opettajana oli Matti Kauppinen, ja läksi koululta, toivottaen opettajalle Jumalan armoa ja siunausta hänen painavassa toimessaan.”

Ilmeisesti kuulustelijan saama käsitys oli myönteinen, koska samassa pöytäkirjassa kehotetaan vanhempia käymään seuraamassa uskonnon opetusta kansakoulussa malliksi kotiopetukselle. Vähän myöhemmin taas (vuonna 1901) Karsikkaan koulun vt. opettaja Anna Hirvonen sai tarkastaja H. Appelbergilta seuraavanlaisen arvostelun:

”Opetus kiitettävällä kannalla (kieliopissa hieman heikompi). Opettajattaren luonnontaipumus opettajantoimeen tavattoman hyvä...”

Ankarammin arvosteli sen sijaan kansakoululautakunta eräitä opettajia, kun vuoden 1947 vuosikertomuksessa on lueteltu opetuksen kuuntelut eri kouluilla ja niistä annetut opetuksen yleisarvosanat, jotka vaihtelevat 6:n ja 8:n välillä.

Kansakoulu Haapavedellä 1870—1970