7. Kansakoulujen oppilaat

Kirkonkylän kansakoulun I luokka vuonna 1927. Kuva Haapaveden kotiseutuarkisto

Kunnan väestöpohja oli kansakoulun syntyessä 1870-luvulla lähes 5 000, josta se vähitellen lisääntyi aina 1950-luvulle asti. Silloin saavutettiin huippu, noin 8 500 asukasta, ja hidas asukasluvun aleneminen alkoi (vuonna 1970 noin 7 800). Oppilasmäärä on tietysti myötäillyt asukasluvun muutoksia, mutta alkuaikoina ei suinkaan tarkasti, koska vain pieni osa lapsista kävi koulua.

Vielä vuonna 1912 löytyy tarkastaja Vihtori Lähteen muistokirjasta tieto, että Haapavedellä oli sinä vuonna ”9—15 ikävuoden välillä olevia lapsia 934 ja niistä käynee kansakoulua noin 260, vaikka nykyisin koulussa voitaisiin antaa opetusta 450 lapselle”.

Tilanne korjautui suurin harppauksin 1920-luvulla oppivelvollisuuslain vaikutuksesta, mutta vielä sotien jälkeenkin oli aika tavallista koulunkäynnin luvaton keskeyttäminen ja oppivelvollisuuden laiminlyönti. Esimerkiksi lukuvuoden 1946—1947 aikana kansakoululautakunta ilmoitti tällaisia tapauksia olevan 44 kappaletta, mutta 1960-luvulla voitiin niitä jo pitää harvinaisuuksina.

Haapavedellä on ensimmäisenä lukuvuonna suurin oppilasmäärä, mutta Muhos kaksine kouluineen oli jo seuraavana talvena omaa luokkaansa. Koska kansakoulu oli paikkakunnalla uutta, sinne tuli usein iäkkäämpiäkin oppilaita. Vaikka oppilaiden keski-ikä 1800-luvun lopulla kansakouluissa olikin 10—13 vuotta, oli hajonta suuri. Niinpä yllämainituissa Oulun läänin ensimmäisissä kansakouluissa oli lukuvuonna 1879—1880 nuorin oppilas 6-vuotias (Muhoksella) ja vanhin 22-vuotias (Ylivieskassa). Aivan tavallista oli Haapavedelläkin ikävaihtelut 8—16 vuotta.

Ilmeisesti vanhemmat pitivät koulunkäyntiä pojille tarpeellisempana kuin tytöille, sillä vapaaehtoisessa kansakoulussa oli poikien määrä alkuvuosina säännöllisesti tyttöjen määrää suurempi, usein jopa yli kaksinkertainen. Vanhempien ja lasten suhtautuminen kävi ilmi myöskin siinä, kuinka ahkerasti koulua käytiin. Koulunkäynnin keskeyttäminen ja pitkät poissaolot olivat alkuvuosikymmeninä varsin jokapäiväisiä tapahtumia kansakouluissa. Niinpä kansakoulutarkastajille lähetetyssä vuosikertomuksessa oli kohta, johon merkittiin, kuinka moni oppilas oli käynyt koulua

1. koko lukuvuoden
2. vähintään 4 kk
3. alle 4 kk.

Lukuvuoden kestoaika oli suunnilleen sama kuin nykyisin, mutta se vaihteli kuitenkin 31 ja 38 viikon välillä. Oppilastiedot Oulun läänin piiristä lukuvuodelta 1875—1876 valaisevat jonkin verran senaikaisten lasten koulunkäyntihalukkuutta:

(Tilastoissa on joitakin epäjohdonmukaisuuksia, joiden syyt jääkööt tässä tarkemmin pohtimatta.)

1900-luvun alkupuolella olivat poissaolot ilmeisesti vähentyneet, koska nyt ei ilmoitettu enää koulussaolopäiviä vaan poissaolopäivät. Esimerkkinä tästä Ojakylän tiedot oppilaittensa poissaoloista lukuvuonna 1909—1910:

Ero on huomattava verrattaessa näitä lukuja vastaaviin tietoihin nykyisessä oppivelvollisuuskoulussa.