Vuonna 1919 oli Haapaperän aika irrottautua Nivalan kylän (kirkonkylän) koulupiiristä ja saada oma koulu.

Ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin elokuun 24. päivänä 1919 Alangon talossa. Kokous valitsi puheenjohtajakseen Herman Salanteen. Kokouksessa päätettiin kutsua kansakouluntarkastaja antamaan ohjausta koulun alkamisesta sekä neuvoteltiin Haapalan koulun paikasta. Kunnankirjuri Olkkoselle annettiin tehtäväksi hankkia koululle kirjat ynnä muut tarvikkeet. Opettajanpaikka julistettiin avoimeksi sanomalehdissä. Palkaksi luvattiin ”keittiö ja kaksi kamaria, pienityt polttopuut, öljyvalo, rahapalkkaa 250 markkaa ja kalliin ajan palkankorotusta perheelliselle 400 mk ja perheettömälle 200 mk, maasta ja laitumesta korvausta toistaiseksi 700 mk vuodessa”. Ensimmäiseksi opettajaksi otettiin väliaikaisesti Tyyne Seppänen, ja seuraavana vuonna Uuno Inkala, joka viipyi vuoteen 1922. Koulunpito oli aluksi hankalaa, sillä koulukalustoa ei ollut ja oppilaitakin tuli vähän. Koulun alkua siirrettiin lokakuuhun, jotta tieto koulunpidosta olisi ehtinyt mennä kaikkiin koteihin. Vanhemmille pidettiin kokous, jossa selitettiin koulunkäynnin tärkeyttä ja korostettiin lasten läksyjen luvun merkitystä.

[Kuva: Haapalan koulu]
Haapalan koulu.

Koulun rakentaminen aloitettiin 1921 rakennustarpeiden hankinnalla ja tontille ajattamisella. Koulun piirustukset tilattiin J. Karvoselta Oulusta, mutta ne eivät heti kelvanneet kouluhallitukselle ja rakennustyö viivästyi. Vaikka johtokunta huolehti rakennuttamisesta antamalla tarkkoja ohjeita ja valvomalla työn suorituksia, koulua ei saatu valmiiksi ennen kuin 1926. Kunta ei pitänyt rakennustyötä kiireellisenä, sillä Haapalan koululla oli hyvät tilat vuokrahuoneessaan Ylikankaalla.

Koulukartanolle rakennettiin päärakennuksen lisäksi sauna ja ulkorakennus. Piharakennukset maalattiin punaisiksi Ruotsin punamullalla ja päärakennus keltaiseksi, paitsi vuorilaudat ja listat valkoisiksi. Marraskuussa 1926 kello 4 iltapäivällä oli vihdoin koulun vihkiäisjuhla.

Pysyvän opettajan saamiseksi kouluun johtokunta tarjosi paikanhakuilmoituksessa viljelysmaata 50 aaria, 1 ha viljeltyä laidunta, 250 kg rukiita ja saman verran ohria, 2 500 kg ketoheiniä sekä 10 % lisän alaikäistä lasta kohti. Liekö tämä ja uusi koulutalo aiheuttaneet sen, että Väinö Pirisen jälkeen 1923 opettajaksi valittu Väinö Okkonen jäi Haapalan koululle vuoteen 1942 saakka.

Karvoskylän koulun kanssa yhteiseksi perustettuun alakouluun tuli opettajaksi vuonna 1926 Jenny Halmetoja, joka jäi eläkkeelle 1956. Alakoulun opettaja viipyi kummallakin koululla 18 viikkoa ja asui Haapalan koululla. Kiinteäksi koulu muuttui 1931.

Käsityön opetuksesta näinä ensimmäisinä vuosina huolehtivat Juho Haapala, Lempi Niemelä, Kerttu Pirinen, Ida Mullo ja Ester Okkonen.

Syksyllä 1927 koulu sai kolmannen opettajan, kun 28 hakijasta valittiin yläkoulun opettajaksi Anna Rytkönen. Virkaa hän hoiti vuoteen 1932. Hänen jälkeensä koulun toisena yläkoulunopettajana toimi 1933–1934 Hanna Takala ja sitten 1934–1941 Fanni Junttila (omaa sukua Isomaa).

Vuonna 1942 sairastui opettaja Okkonen ja hänen sijaisekseen valittiin yhdeksi vuodeksi Joosef Lukkari. Vuonna 1943 virkaan valittu Matti Lakso opetti Haapalassa vuoteen 1968. Sotavuosina ja heti sotien jälkeen vaihtuivat opettajat usein. Ainakin seuraavat henkilöt opettivat: Salli Louhimaa, Aili Nevalainen, Katri Immonen, Aune Sihvonen, Anni Uusivirta, Eeva Sirviö 1949–1955 ja Hellin Laakkonen 1945–1953.

Sotien jälkeen oppilasmäärä kasvoi niin, että oli perustettava uusia opettajanvirkoja. Heti 1950-luvun alussa oppilaita oli 106. Koska oppilaista noin puolet kulki Kotilasta, päädyttiin sijoittamaan alakoulu Kotilaan 1947 lähtien. Ensimmäisen vuoden opetti Aune Sihvonen. 1950-luvun puolivälissä Kotilassa toimi kaksi opettajaa. Koulutilat vuokrattiin Kangastalosta ja Vähäaholta.

Koska koulunpito kahdessa paikassa oli hajanaista, ja oppilaita näytti Kotilassa riittävän, alettiin suunnitella oman koulupiirin ja koulutalon saamista Kotilan, Kurunpuhdon ja Pirttirannan alueelle. Haapalan koulupiiriä piti laajentaa Haapajärvelle päin, niin että Veelannin puhdon koululaiset tulisivat Haapalan piiriin, sillä heidän oma koulunsa Karvoskylällä oli kaukana. Uusi koulu olisi rakennettu piirin keskelle. Kouluasia oli vireillä vuoteen 1964, jolloin oppilasmäärien lasku teki haaveet tyhjiksi.

Kotilan koululuokat eivät poistaneet Haapalan tilanahtautta. Vuonna 1957 vuokrattiin alaluokalle tilat Rukoushuoneyhdistykseltä, ja ne olivat koulukäytössä vuoteen 1968.

Seuraava opettajaluettelo 1950-luvulta 1960-luvun loppuun on poimittu johtokunnan pöytäkirjoista: Hilda Siltala 1952–1953, Ilma Rauhala 1954–1955, Maija Kangasluoma 1953–1954, Liisa Tyhtilä 1955–1956, Seija Rautiola 1955–1956, Aini Luukkonen 1956–1957, Aune Kääriäinen (omaa sukua Putila) 1956–1974, Kirsti Ollila 1956–1957, Eila Pyhtilä 1957–1958, Venny Rechardt 1957–1958, Raili Keskitalo 1957–1958, Helli Mustapää 1958–1959, Ritva Kykyri 1960–1961, Oili Niemelä 1959–1961, Anna-Mari Vuolteenaho (omaa sukua Niemelä) 1960–1974, Leena Matinheikki 1959–1960, Eila Piekkola 1960–1961, Maija-Liisa Kallio 1961–1962, Irja Säily 1963–1965, Annikki Kartimo 1965–1966, Aino Vuolteenaho 1966–1967, Pirkko Penttala 1966–1967, Pirjo-Liisa Myllylä 1967–1968, Paavo Raudaskoski vuodesta 1968 eläkkeelle siirtymiseensä saakka, Sirkka Törmä 1969–1970, Liisa Niemi 1969–1970.

Koulun kotisivu