Näyttely galleria Kipinässä Lahdessa 12.—30.3.2003

Teos Taas alussa (5 kpl), hiili ja värikynä vanerille

Yritän lähestyä aihetta uudelleen syntyminen länsimaisessa ”kliseisessä” merkityksessä, kuten ”Hän oli kuin uudesti syntynyt!”.

Yritän syventää aihetta siitä näkökulmasta, että ihmiselämä on täynnä uudestisyntymistä, esim. kriisien kautta tai suurempien oivaltamisien kautta. Minulla on kuitenkin nykyään yhä useammin tunne, että yhteiskunta tai länsimainen kulttuuri yrittää pakottaa ihmisiä ikään kuin syntymään koko ajan uudestaan, jättämättä aikaa syventää edellistä kokemusta.

Syntyminen on kuitenkin jollain tavalla tuskallinenkin kokemus, ja kun sen kokee koko ajan kyynistävä, masentava ja väsyttävä, eikä vain hiukan väsyttävä, vaan totaalisesti voimat vievä ja pahimmassa tapauksessa identiteetin syvä loputon suo. Tulee tunne, että yhteiskunta pelkää ajattelevia jäseniään, etenkin niitä jotka ovat vaarassa luisua pois sen kontrollista.