Tyrnävän kulttuuripolku

Tyrnävä on Oulun kaupungista 35 kilometrin päässä sijaitseva ympäristöarvoiltaan ainutlaatuinen noin 5 000 asukkaan kunta. Kunta sai alkunsa vuonna 1867, mutta ensimmäiset asukkaansa seutu oli saanut jo yli 300 vuotta aiemmin rannikolta ja Savosta. Alueen jokivarret ja niittylakeudet tekivät maanviljelystä ja karjanhoidosta asukkaiden keskeiset elinkeinot; Tyrnävän Osuusmeijeri oli aikanaan Oulun läänin suurin. Kirkonkylän keskustaan rakennettiin vuosisadan alussa mukulakivillä päällystetty Meijerikatu, jonka varrelle muodostui tiivis pienteollisuusalue ajan tyyliin. Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on nähtävyys. Erityisen tunnettu on taidokkaasti uudistettu Myllykirjasto, jossa sijaitsee myös kunnan informaatiopiste. Nykyisin perunanviljely on syrjäyttänyt meijeritoiminnan, ja perunastaan pitäjä maailmalla tunnetaankin. Lakeus on laadukasta siemenperunaa tuottava High Grade -alue – yksi EU:n viidestä – ja Tyrnävä sen keulakuva. Siemenperunakeskus sijaitsee täällä, ja täällä järjestetään niin vuotuiset perunamarkkinat kuin kansainväliset East–West Potato -kongressitkin. Kauneinta Tyrnävää pääsee ihastelemaan heinäkuussa, kun laajat perunapellot kukkivat valkeana merenä.

Kirkonkylän kohteet

1. Tyrnävän kirkko

Kirkko vuodelta 1873 edustaa tyyliltään uusgotiikkaa. Lue lisää Kirkkokierroksesta.

2. Museo

Esinemuseona on 1860-luvulla rakennettu lainajyvämakasiini kirkon vieressä. Rakennus kunnostettiin kesällä 1999 Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistyksen talkootyönä. Museon esineistöstä mainittakoon ”urheiluosaston” suksikokoelma sekä nk. Peilipojan peili. Se kuului Tyrnävällä 1900-luvun alussa vaikuttaneelle, Peilipoikana tunnetulle selvänäkijälle Armas Pasaselle, joka peiliinsä katsomalla selvitteli mm. rikoksia, jopa murhia. Peilipojan peiliin voi kurkistaa esinemuseossa, jos uskaltaa!

3. Hiihtäjä-patsas

Tyrnävällä järjestettiin vuonna 1879 Suomen ensimmäiset kirjatut kilpahiihtäjäiset. Kilpailujen satavuotismuistoksi pystytettiin tämä kuvanveistäjä Tauno Seppäsen tekemä Hiihtäjä-patsas.

4. Kirkkomännikön koulu

Vuonna 1997 rakennettu kaarevakattoinen, puuverhoiltu uudisrakennus vuorottelee harjakattoisen, rapatun 1950-luvun rakennuksen kanssa. Muodon uudisrakennukselle antaa sen pyöreä pohjakaava, jonka tavoitteena on tuoda tiloihin valoisuutta.

5. Kunnantalo ja sen ympäristö

Vuonna 1987 valmistunut Tyrnävän kunnantalo sijaitsee entisessä maalaistalon pihapiirissä, ja tämä on huomioitu rakennuksen suunnittelussa. Vanhan Hirvelän tilan rakennuksista jäljellä ovat kunnantalosta katsottuna oikealla sijaitseva entinen kunnantalo ja edessä oleva asuinrakennus. Se toimi 1800-luvun loppukymmeninä köyhäintalona. Vasemmalla on Tyrnävän paloasema.

Kunnantalon päärakennusaineeksi on valittu paikalliseen rakennusperinteeseen sopiva puu. Rakennuksen sisätiloissa on tavoiteltu kodikasta ja avaraa tunnelmaa. Kunnantalossa sekä ala-asteella ja Myllykirjastossa on esillä teoksia taiteilija Matti Jaukkurin Tyrnävän kunnalle lahjoittamasta taidekokoelmasta, johon kuuluu Jaukkurin teoksia vuosilta 1961–1994.

Kunnantalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki. Heidän käsialaansa ovat myös Kirkkomännikön koulu, päiväkoti Toukovakka (1991) sekä meijerialueen rakennusten uuden käytön suunnittelu. Niemelän ja Myllymäen taidonnäyte on myös meijerialueen Myllykirjaston (1994) muutostöiden suunnittelu.

6. Pappila

Kirkon edestä johtaa Papinkuja vanhan tien oikealla puolella sijaitsevaan pappilaan. Se rakennettiin v. 1932 edellissyksynä palaneen, vuodelta 1803 peräisin olleen pappilan raunioille. Tyyliltään rakennus on uusklassinen. Päärakennuksessa toimii nyt yksityinen vanhustentalo.

7. Meijerialue

Kulttuurihistoriallisesti arvokas meijerialue on tiivis teollisuusympäristö Tyrnävän ensimmäisen kadun, Meijerikadun, varrella. Alue on säilytetty perusilmeeltään alkuperäisessä 1900-luvun alun asussaan.

Myllyrakennuksen muuttaminen kirjastoksi tehtiin vanhaa rakennusta kunnioittaen, vanhoja työmenetelmiä käyttäen. Rakennuksen kokonaishahmo jätettiin entisen kaltaiseksi; sisänäkymissä haluttiin säilyttää huonetilojen avaruus, kauniiden ikkunoiden ja elävien rappauspintojen teho.

Kirjastossa säilytetään tyrnäväläisen kirjailijan Väinö Kirstinän kokoelmaa sekä Mustakallioiden kokoelmaa, jonka muodostaa Tyrnävän kirkkoherrana 1952–1961 olleen Lauri Mustakallion sekä hänen poikansa, dosentti Hannu Mustakallion kirjallinen tuotanto. Kirjaston tiloissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä.

Meijerikadun toisella puolella kirjastoa vastapäätä olevassa Juustolassa toimii nyt Oulun lyseon monimuoto-opetusta antava etälukio, kriisiajan johtokeskus sekä asuntoja.

Alueen vanhin rakennus, luonnonkivestä 1906 rakennettu meijeri, Kivipirtti, odottaa uutta käyttöä. Asuinrakennukset on kunnostettu, ja ne ovat entisessä käytössään.

Pömilä on saanut nimensä siitä, että viljaansa myllyyn jauhattamaan tulleet isännät kokoontuivat tänne juomaan odotellessaan kahvia ja keskustelemaan, ”pömisemään”. Myöhemmin Pömilässä on toiminut kesäkahvila, ja se on ollut nuorison kokoontumistilana.

Joen toisella puolella olevat rakennukset ovat entinen Tyrnävän nahkatehdas ja suutarinverstas sekä asuinrakennus.

8. Vanha hautausmaa

Tällä pyhällä paikalla on sijainnut Tyrnävän ensimmäinen kirkko, joka mainitaan valmiina v. 1647, sekä toinen kirkko, joka rakennettiin vuonna 1664 ja joka paloi murhapolttajan sytyttämänä v. 1856. Kirkon vierellä ollut kellotapuli valmistui v. 1762, ja se purettiin v. 1872. Kirkkojensa suojaan nukkuneen seurakunnan muistoa siunaten pystytti Tyrnävän seurakunta kiven vuonna 1949. Tämä muistokivi jäi varojen puutteessa pystyttämättä. Paikalla on kirkkoherra Vesa Huovion suunnittelema muistomerkki vuodelta 1965. Siinä on kopio vanhan kirkon avaimesta.

9. Kotiseututalo

Kotiseututalo Tihisen pytinki on vanha Ängeslevän Ylipäästä kirkonkylään siirretty talonpoikaisarkkitehtuuria edustava rakennus, joka on kunnostettu kotiseututaloksi ja juhlienviettopaikaksi. Pytingin vanhin osa, savupirtti, on peräisin 1700-luvun alusta. Päärakennuksessa on nähtävissä talon alkuperäistä esineistöä. Sinne on koottu myös pieniä esinenäyttelyitä, ja yläkerrassa on pieni koulumuseo. Kotiseututalon pihapiirissä on lisäksi luhtirakennus, savusauna, paja, vinttikaivo, aitat ja riihi.

Temmes

Piskuinen, alle 700 asukkaan Temmeksen kunta liitettiin Tyrnävään vuoden 2001 alussa. Temmeksen voimavarana on ollut vireä väki, talkoohenki sekä vahva kulttuuri- ja kotiseutuinnostus. Temmeksellä on harrastettu teatteritoimintaa, museoalueesta pidetään huolta talkoilla ja Temmes-päivillä vaalitaan kulttuuria. Vuonna 1999 temmesläiset muistelivat kunnan suuren pojan, Temmeksen pappilassa sata vuotta aikaisemmin syntyneen akateemikko ja runoilija Martti Haavion alias P. Mustapään (1899–1973) elämäntyötä runoilijana ja kansanrunouden tutkijana. Aito temmesläisyys on henkistä laatua eikä katoa, vaikka kunnan nimi muuttuikin.

Temmeksen kohteet

1. Temmeksen kirkko

Tukipilarikirkko on raken­nettu vuosina 1766–67. Sen suun­nit­te­li­jana ja raken­tajana toimi Antti Kallen­poika Louet. Kirkon vie­ressä seisoo Lakeuden seudun ainoa pai­koil­laan oleva vaivais­ukko vuodelta 1858. Tarkempi esittely on Kirkko­kierroksessa.

2. Vanha meijeri

Tämä aikanaan Temmeksen suurimpiin kuulunut rakennus on valmis­tunut vuonna 1923. Meijeri­toiminnan loputtua vuonna 1949 se on toiminut mm. myllynä ja auto­kor­jaa­mona. Temmeksen kunnan­virastokin sijaitsi meijeri­rakennuksen ylä­kerrassa vuoteen 1968 saakka. Nykyisin meijeri on kunnos­tettu niin, että sen tiloja voidaan vuokrata; talossa on kokoustiloja, sauna ja keittiötilat.

3. Temmestalo

Temmestalo, entinen Temmeksen kunnantalo, on rakennettu vuonna 1968. Sen on suunnitellut rakennusmestari Veli Koskela.

4. Museoalue

Museoalueen rakentaminen aloitettiin Temmeksellä vuonna 1967. Alueella on 13 rakennusta, ja vanhimmat sinne siirretyistä ja kunnostetuista rakennuksista ovat peräisin 1760-luvulta. Museoesineitä ja esineryhmiä on luetteloitu yli 1 200 kpl. Suurin osa niistä on sijoitettu esinemuseona toimivaan lainajyvämakasiiniin.

Temmeksen kotiseutumuseoalueen rakentaminen ja kunnostaminen on mittava pienen kunnan vapaaehtoisen talkootoiminnan aikaansaannos. Viimeisin osoitus talkoovoimasta on museon tuulimyllyn korjaus, joka tehtiin Temmeksen kotiseutuyhdistyksen talkootyönä.

Keskeinen osuus museoalueen synnyssä oli pitäjäneuvos Lauri Littowilla (1902–1980). Tämä kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja johti museoalueen rakentamista ja kehittämistä. Lauri Littow muistetaan myös Temmeksen sähköistämisen uranuurtajana.

Museon alueella on esitetty näytelmiä, ja esinekokoelmaan kuuluu myös teatteripukuja. Nämä ovat muistoja teatteri-innostuksesta, jonka isä oli näyttelijä, ohjaaja ja Temmeksen näyttämötoiminnan pitkäaikainen puuhamies Väinö Toppila (1896–1989). Hän ohjasi näytelmiä myös naapurikunnissa, ja hänen aikanaan, 1930–1960, Temmeksen näyttämötoiminta oli kuuluisaa koko maakunnassa.

5. Jokelan talo

Kievarinkujan päässä sijaitsee vuonna 1912 rakennettu Jokelan talo, jonka omistavat Veikko ja Helvi Honka. Itse päärakennus on säilytetty alkuperäisessä asussaan ja pihapiiriin on siirretty vanhoja rakennuksia, kuten aitta, jossa on vuosiluku 1795. Isossa pirtissä on esillä mm. kahdeksan soututoolia.

Isäntäväki on vuosien varrella kerännyt muitakin vanhoja esineitä. Erikoisimmasta päästä lienee mittava tyhjien pullojen kokoelma, joka käsittää yli 8 000 erilaista pulloa niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Taloon ja pullokokoelmaan voi tutustua sopimuksen mukaan, p. (08) 386 104.

Päivitetty 15.10.2009.