![[Kuvassa jokivartta Kärsämäellä]](pienet/023.jpeg)
![[Kuvassa lumpeita Nurmesjärvellä]](pienet/024.jpeg)
Nurmesjärvi on yksi Oulun läänin merkittävimmistä ja kansainvälisestikin arvokkaaksi luokiteltu vesilintualue. Järvellä pesii monimuotoinen ja runsaslukuinen linnusto. Keväisin se on kahlaajien, vesilintujen, joutsenten ja hanhien levähdyspaikka.
Vähitellen umpeutuvasta järven 259 hehtaarista on avoinna enää kuudesosa. Rantoja kiertävä järvikortevyöhyke on leveimmillään melkein puoli kilometriä. Mutapohjaisen järven vesi on hyvin humuspitoista. Nurmesjärvi on Kalajoen sivuhaaran latvajärvi. Sen valuma-alue on pääosin ojitettua rämettä.
Reunoilla on sara- ja ruoholuhtia, luhtaniittyjä ja pensaikkoja. Rantoja kiertää koivu- ja sekametsä.
Etelärannalla, Nurmesniemessä, on luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama lintutorni ja nuotiopaikka. Tornilla käy vuosittain satoja vieraita. Se on myös suosittu koululaisten retkikohde. Kesällä järvellä on rauhallista.
1900-luvun alussa järvi oli tärkeä kotieläinten talvirehun tuotantoalue.
![[Kuvassa mustakurkku-uikku]](pienet/025.jpeg)
Järvellä tapaa yli 40 lintulajia, mm. ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, rusko- ja sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky. (PP, KA)
Nurmesjärvelle pääset 4-tieltä Venetpalon kylän eteläpuolelta, 13 km Kärsämäeltä etelään. Käänny länteen Nurmesperän tielle. Aja noin 9 km. Tulet Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalle. Noin 100 metrin päässä rajasta, Pyhäjärven puolella kääntyy länteen Haapasaaren tie. Aja sitä noin kilometri. Järvi näkyy tien pohjoispuolella. Lintutornille on heikosti näkyvä viitoitus. Voit ajaa Nurmesjärvelle myös eteläsuunnasta Pyhäjärvi—Haapajärvi-tien kautta.
![[Kuvassa pohjantikka]](pienet/026.jpeg)
Kärsämäen eteläosissa, Venetpalon kylän läheisyydessä on kaksi pienehköä vanhojen metsien suojelualuetta. 26 hehtaaria laaja Latvakangas löytyy Kokonperältä, Pyhäjoen ja nelostien länsipuolelta, 31 hehtaaria laaja Lapinniemi itäpuolelta.
Latvakangas ja Lapinniemi kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja ovat Natura-alueita. Metsiä on näihin päiviin asti hakattu poimintaluonteisesti, joten mitään varsinaisia ikimetsiä ne eivät ole. Verrattuna Kärsämäen alueen tyypilliseen talousmetsään ne ovat kuitenkin merkittävän monimuotoisia vanhoja metsiä.
Lapinniemen suunnalla on myös 17 hehtaarin laajuinen Lukkaronkankaan suojelualue. Se on vapaaehtoisesti suojeltu yksityinen metsäpalsta.
Suojelukohteeksi rajattuun alueeseen sisältyy tuoretta kangasta, korpipainanteita, joissa on metsäkortekorpea, ja varttunutta tiheää kuusivaltaista sekametsää. Osalla alueesta on runsaasti havu- ja lehtipuiden maapuita. Itäosissa on paikoin runsaasti lehtipuita. Jotkut alueen haavoista, koivuista ja kuusista ovat hyvinkin järeitä.
Joillain paikoin metsää on käsitelty enemmän: tuulenkaatoja on korjattu pois, näkyvillä on vanhoja hakkuujälkiä ja alueen keskiosissa on tehty lievää alaharvennusta. Luonnontilaisin metsän osa löytyy alueen lounaiskulmasta.
![[Kuvassa kantokääpä]](pienet/027.jpeg)
Lapinniemen tai, kuten metsää sen pitkäaikaisen omistajan mukaan paikallisesti kutsutaan, ”Martan metsän” metsätyyppi on tuore kangas. Metsä on varttunutta ja tiheää sekametsää. Sen erityinen piirre on vanhojen haapojen, raitojen ja koivujen, lehtipuupökkelöiden ja maapuiden runsaus.
Maasto vaihtelee kuivasta kankaasta lähes puuttomaan suohon. Alueella on pieni puro, jonka varrella kasvusto on rehevää. Alueelta ei ole hakattu puuta myyntiin pariinkymmeneen vuoteen eikä kotitarpeeseenkaan yli kymmeneen vuoteen. (PP, KA)
Latvakankaalle pääsee joko eteläsuunnasta Venetpalon kylästä tai pohjoissuunnasta Kärsämäki—Haapajärvi-tieltä (nro 58). Venetpalon kautta ajaessasi käänny 4-tieltä länteen, Meininkiin. Aja 1,5 km. Aja neljän tien risteyksestä ampumaradan suuntaan. Ajettuasi 1,5 km käänny oikealle, jatka 2,7 km ja käänny uudelleen oikealle. Latvakankaan alue alkaa tien oikealta puolelta. Metsäautotie jatkuu vielä 800 metrin päässä olevalle kääntöpaikalle.
Lapinniemen alue on Jänisojan metsäautotien varressa. Aja Kärsämäeltä 4-tietä etelään noin 5 km. Käänny itään Koposenperälle. Aja tietä 2,7 kilometriä ja käänny oikealle, etelään Jänisojan metsäautotielle. Vanha metsä on tien länsipuolella 1,6 kilometrin päässä. Metsään pääsee myös kääntymällä 4-tieltä Nuttulinnan kohdalta itään. Ajettuasi 9 km käänny Rööringin risteyksestä vasemmalle. Matkaa metsälle on 5,3 km.
Myös Lukkaronkangas on Jänisojan metsäautotien varressa. Käänny 4-tieltä Venetpalon kylän eteläpuolelta, Nuttulinnan kohdalta Jänisojantielle. Ajettuasi 6,7 km tulet ohituspaikalle. Lukkaronkangas on tien pohjoispuolella. Suojelualue on merkitty. Ohituspaikan kohdalta löytyy vanha traktorinura, jota seuraamalla löytää puron.
Ruhankankaan luontopolun pituus on 6,5 kilometriä. Se kulkee kankaitten, soitten ja kallioisen maaston halki. Maasto on melko tasaista, vain Teerikankaalla on vähän nousua. Reitille sattuu mahtavia kallioita ja pirunpeltoa. Kumpulaavun seinältä löytyy luontopolun opaskartta. Laavulla on ulkokäymälä, nuotiopaikka ja puuliiteri. Luontopolun varrelta löytyy Teerilaavu. Myös Teerilaavulla on tulentekopaikka. Kumpulaavulta lähtee myös lyhyempi kahden kilometrin pituinen Sepän polku.
Alueen kasvillisuus on tyypillistä Pohjanmaalla (Haapajärvellä ja Reisjärvellä) mutta ei Kärsämäellä. Ruhankankaan laskuojan varrella kasvillisuus on rehevää. Suokallion jälkeen on karua suota ja rämettä.
Polku kulkee usean metsätyypin läpi: kuivahkon ja tuoreen kangasmetsän sekä tuoreen ja lehtomaisen kankaan. Alueella on ollut runsaasti lähteitä, mutta metsäojitus on kuivattanut ne.
Alueen eläimistö on tyypillistä — jäniksiä, hirviä, tiaisia, pöllöjä, haukkoja, metsoja, teeriä. Käpytikoilla on ruokailupaikkoja aivan luontopolun varrella. Huuhkajan huhuilua on kuultu.
Kumpulan pihapiiri, joka ei ole aivan polun varressa, on umpeen kasvanut ja tavallaan maisemoitunut. Talossa on asunut Kumpulan seppä, jonka mukaan lyhyempi luontopolku on nimetty. Kumpulan pihapiirissä on vetinen lähde ja monihaarainen komea kuusi. (HK, KA)
Ruhankankaan luontopolun löydät, kun ajat Kärsämäen keskustasta Haapajärven suuntaan Haapajärven tietä (tie numero 58) noin 2 km. Käänny vasempaan Kokonperäntielle ja aja 1,2 km ja käänny jälleen vasempaan Ruhankankaantielle. Ajettuasi 1,8 km käänny oikealle luontopolun opasviitan osoittamalle parkkipaikalle. Parkkipaikan päästä lähtee polku, joka johtaa Kumpulaavulle, matkaa on noin 150 metriä. Laavu on luontopolun lähtö- ja tulopiste.
![[Kuva: laavu Lauttalammen rannalla]](pienet/028.jpeg)
Lauttaneva on karu rimpinen aapasuo maantien vieressä Kärsämäen itäosissa Saviselän ja Sydänmaan kylien välillä. Alue on maisemallisesti kaunis ja arvokas opetuskohde. Se on Kärsämäen ainoita luonnontilaisia soita.
Lauttanevan länsilaidalla on pieni suolampi, Lauttalampi. Lammen pohjoisrannalla on laavu. (KA)
Lauttanevalle pääsee kääntymällä Kärsämäeltä Kajaaniin vievältä tieltä Saviselän kylän kohdalla etelään Sydänmaankylän suuntaan. Aja 4 km. Suo näkyy tien länsipuolella.
