Haapaveden kotiseutumuseo

Haapaveden kotiseutumuseo aloitti toimintansa heti vuonna 1955 Haapavedellä pidettyjen maatalousnäyttelyiden jälkeen. Maatalousnäyttelyiden yhteydessä nimittäin perustettiin Haapaveden kotiseutuyhdistys Haapavesi-Seura, joka aloitti museokokoelman keräämisen näyttelyyn tuotujen vanhojen esineiden pohjalta.

Kotiseutumuseo on nykyisin Haapaveden kaupungin omistuksessa, mutta Haapavesi-Seura on edelleen vahvasti mukana museotoiminnassa.

Kotiseutumuseon esineet ja näyttelyt

Pasi Jääskeläisen kanteleita.

Haapaveden kotiseutumuseon esinenäyttely, toimistotilat ja osa varastotiloista sijaitsevat Haapaveden kaupungintalon alakerrassa. Tämän lisäksi kotiseutumuseon vanhassa rakennuksessa Hiihtäjäpatsaan takana on erillinen koulumuseo. Varastotiloja museolla on Haapaveden vanhalla meijerillä sekä väliaikaisesti Härön talossa, joka sijaitsee koulumuseon vieressä.

Luetteloituja museoesineitä museolla on jonkin verran alle 7 000 nimekettä. Kaikki esineet eivät mahdu näyttelykokonaisuuksiin, mutta varastossa olevia esineitä pyritään käyttämään vaihtuvissa näyttelyissä mahdollisimman monipuolisesti. Museon varastosta löytyykin niin kaskisahra, kirkkoreki, jäätelökone kuin vangin vaatekerta.

Vaihtuvia piennäyttelyitä museolla on ollut useita; erityistä mielenkiintoa on herättänyt karkkinäyttely, jossa esillä oli museon kokoelmiin kuuluvia ”makiaispapereita” eri aikakausilta. Myös 1960-luvulla puretusta metsänhoitajan virkatalosta, Onnelasta, kertova näyttelykokonaisuus on herättänyt mielenkiintoa.

Esinenäyttely kaupungintalon alakerrassa

Haapavetisiä suksia

Kaupungintalon alakerrassa sijaitseva esinenäyttely esittelee talonpoikaiskulttuurin ja pohjalaisen elämäntavan lisäksi haapavetistä kulttuuria ja paikallishistoriaa. Oman paikkakunnan erityispiirteet on pyritty ottamaan huomioon perusnäyttelyä rakentaessa. Näyttelyssä on esillä muun muassa haapavetinen hiihto- ja suksiperinne sekä kansanmusiikki- ja kanteleperinne.

Kuvissa Pasi Jääskeläinen ja hänen vanhempansa.

Haapavetisistä henkilöistä erityistä huomiota näyttelyssä on kiinnitetty oman aikansa poptähteen, kuplettitaiteilija Pasi Jääskeläiseen. Myös muita tunnettuja haapavetisiä näyttelyssä esitellään, esimerkiksi kansanrunoilija Viina-Matti ja kansanparantaja Juho Luomajoki, ”Hätämaan tietäjä”.

Esinenäyttelyssä esitellään myös entisaikojen elinkeinoja: maatalouden lisäksi omat kokonaisuutensa muodostavat 1950-luvun Lindbladin parturi-kampaamo sekä ompelijatar Sigrid Viitalan työstä kertova ompelijattaren nurkkaus. Näyttelyssä voi tutustua myös suojeluskunnan toimintaan ja sota-aikaan sekä Lotta-työhön.

Koulumuseo

Hiihtäjäpatsaan takana oleva koulumuseo esittelee Haapaveden vanhoja oppilaitoksia sekä kansakoululaitosta. Erityisesti 1950-luvun mukaisesti sisustettu luokkahuone on herättänyt muistoja kaikenikäisissä kävijöissä. Monet luokkahuoneen esittelemät asiat ovat tuttuja niin 1930-luvulla kuin vielä 1980-luvulla koulunsa käyneille.

Haapaveden kansanopistosta ja emäntäkoulusta kertovat näyttelyosuudet välittävät tietoa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kansansivistystyöstä ja maaseudun nuorten opiskelusta. Valokuvien kautta emäntäkoulun puutarhojen loisto ja ”ruustinnan puutarhat” (Nora Pöyhönen) tulevat tutuiksi nykypolvellekin. Koulumuseon näyttelyssä voi tutustua myös kansanopiston oppilaiden 1910-luvulla keräämiin museoesineisiin.