Elina Parviaisen rahakokoelma

Taivalkosken museon kokoelmiin kuuluu Elina Parviaisen kunnalle lahjoittama rahakokoelma. Rahat ovat 1800-luvun puolivälin paikkeilta 1900-luvun puoliväliin saakka. Porvoon valtiopäivillä 1809 esitettiin Suomen rahaksi ruplaa, ja valtiovarainvaliokunta esitti myös suunnitelman omasta metallirahasta. Rahakokoelmaan kuuluu venäläisiä ruplan seteleitä ja suomalaisia kolikoita.

Rahojen ulkomuoto- ja lähdetiedot ovat Tuukka Talvion kirjasta Suomen rahat, 2. laajennettu painos.

Kolikot

1 penni vuodelta 1898, kuparia. Etupuolella hallitsijan nimikirjain Nikolai II (er. 1917). Nimikirjaimen yläpuolella keisarin kruunu. Takapuolella arvo ja vuosiluku.

5 penniä vuodelta 1865, kuparia. Etupuolella hallitsijan nimikirjain Aleksanteri II (1881). Takapuolella arvo ja vuosiluku.

5 penniä vuodelta 1918, kuparia. Etupuolella Suomen Leijonavaakuna. Takapuolella arvo ja heraldista ruusua.

”Reikäraha” vuodelta 1941, kuparia. Etupuolella kuviona on yhteensolmitut kuusenoksat ja heraldinen ruusu. Takapuolella arvo ja kaksi heraldista ruusua.

10 penniä vuodelta 1865, kuparia. Nimikirjain etusivulla tarkoittaa Aleksanteri II:sta (k. 1881). Nimikirjaimen yläpuolella keisarin kruunu ja ympärillä koristenauha. Takapuolella arvo ja vuosiluku sekä ympärillä tammenlehväseppele.

10 penniä vuodelta 1919, kuparia. Etupuolella Suomen leijonavaakuna. Takapuolella arvo ja kolme heraldista ruusua.

”Reikäraha” 10 penniä, kuparia vuodelta 1941. Kolikossa samanlainen kuviointi kuin 5 pennin reikärahassa. Sota-ajan rahat lyötiin kuparista tai raudasta. Kun elettiin sota-aikaa, arveltiin että reikä kolikon keskellä johtui säästösyistä, mutta tämä ei suinkaan ollut syy, vaan haluttiin erottaa rahat samankokoisista 25- ja 50-pennisestä.

25 penniä vuodelta 1866, hopeaa. Etusivulla valtakunnanvaakuna, jonka sisällä Suomen leijonavaakuna. Takasivulla arvo ja vuosiluku.

Sota-ajan 25 penniä vuodelta 1940, kuparia.

50 penniä vuodelta 1865, hopeaa. Etusivulla valtakunnanvaakuna, vaakunan keskellä Suomen leijonavaakuna. Takasivulla arvo ja vuosiluku, ympärillä tammenlehväseppele.

Sota-ajan 50 penniä vuodelta 1943, kuparia.

Markka vuodelta 1865, hopeaa. Etusivulla valtakunnanvaakuna, kaksipäinen kotka, jonka rintakilvessä on suuriruhtinaankruunulla kruunattu Suomen leijonavaakuna. Kilpeä ympäröi Venäjän korkeimman ritarikunnan, Pyhän Andreaksen ketju. Takasivulla on arvomerkintä ja vuosiluku, jota ympäröi tammenlehväseppele. Kehäkirjoituksessa etusivulla on ilmoitettu hienopaino.

1 markka vuodelta 1915, hopeaa. Vaakunan muotoilu on hieman erilainen kuin vuoden 1865 markassa, kirjaintyyppi on sirompi kuin vanhassa markassa.

Markka vuodelta 1942, kuparia. Etusivulla Suomen leijonavaakuna ja takasivulla arvo ja ja kaksi kuusenoksaa.

Markka vuodelta 1924, kuparinikkeliä. Etusivulla Suomen leijonavaakuna ja takasivulla arvo ja kaksi kuusenoksaa.

2 markkaa vuodelta 1865, hopeaa. Etusivulla on valtakunnanvaakuna, kaksipäinen kotka, jonka rintakilvessä on suuriruhtinaankruunulla varustettu Suomen leijonavaakuna. Kilpeä ympäröi Venäjän korkeimman ritarikunnan, Pyhän Andreaksen ketju. Takasivulla arvomerkintä ja vuosiluku, jota ympäröi tammenlehväseppele. Kehäkirjoituksessa etusivulla on ilmoitettu hienopaino.

5 markkaa vuodelta 1929, alumiinipronssia. Etusivulla Suomen leijonavaakuna ja havunoksat. Havunoksa toistuu myös takasivulla. Kehäkirjoituksena lukee Suomen tasavalta ja rahan keskellä arvo.

10 markan kolikko vuodelta 1889, kultaa. Etusivulla on valtakunnanvaakuna ja takasivulla arvo sekä vuosiluku. Kehäkirjoituksena on pitoisuus.

10 markan kolikko vuodelta 1929, alumiinipronssia. Etusivulla Suomen leijonavaakuna ja havunoksat. Takasivulla arvo ja havunoksat.

20 markan kolikko vuodelta 1939, alumiinipronssia. Kuviointi samanlainen kuin 10 markan kolikossa.

2 äyriä vuodelta 1764.

Setelit

25 pennin seteliraha vuodelta 1918.

Seteli yksi rupla, 1898.

Seteli 3 ruplaa, 1905.

Seteli 5 ruplaa, 1909.

Seteli 10 ruplaa, 1909.