Tyrämäen kotiseutumuseo

Erilaisia astioita, mm. puisia lusikoita, lautasia, voilautanen, viinanassakka, leili, juomatuoppi ja pistelin. Pistelimellä leivät kuvioitettiin ennen paistamista.

Raamattuteline, jonka päällä virsikirja.

Tuohikontteja, myrskylyhtyjä ja tuohisia sekä puisia astioita.

Puinen vellikuppi ja kauha.

Naisten puolen rukinlapoja.

Erilaisia työkaluja: pajapihdit, harppi, suorakulma, veimari eli rintapora, urahöylä, kaira eli hirsiväännin – tällä työkalulla kairattiin puuhun reikä.

Viinanassakka, käytettiin väkijuomien kuljetuksessa, vierellä juomatuoppi.

Puisia työkaluja.

Hevosen jouhista valmistetut kintaat, joilla oli hyvä vetää nuotan köyttä.

Tuohivirsu ja tuohinen astia.

Hevosenlänget ja poronlänget.

Kivikaudelta peräisin oleva kivinuijanpää, esine on museon esineistä vanhin ja arvokkain.

Kuppasarvi ja ruutisarvi. Kuppasarvella kuppari poisti ihmisen selästä huonolaatuista verta. Aseiden ruuti säilytettiin ruutisarvessa, josta se oli helppo kaataa pyssyn piipun suuhun.

Kirnu ja leili.

Leili, leilissä säilytettiin esim. piimää ja maitoa.

Puinen veivattava pyykkikone. Jaloillaan seisovan pyöreän puupöntön kyljessä on luukku, josta pyykit ja vesi laitetaan sisälle, ja päässä olevasta kammesta pyöritetään pönttöä.

Pettuhuhmare ja seula. Iso honka on kaiverrettu vuosina 1918–1919 ja käytetty kuivan petun hienontamiseen jauhoiksi. Seulalla on sitten sihdattu jauhon joukosta mahdolliset isoimmat petun palaset. Seula on valmistettu 1866–67.

Norjalainen metallilyhty.

Puntari vuodelta 1789, puntariin on kaiverrettu ruotsin kruunun leima.