Etusivu » Pohjanmaan Pyhäjärvi – esihistoria

Esineet 25–36

25. Pienoiskourutaltta
Kampakeraaminen pienoiskourutaltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: pienoiskourutaltta]
KM 30862:14, ikä 4 800–5 300 vuotta.

Talttojen ja kirveitten monimuotoisuus merkitsee monia käyttötapoja ja monenlaisia eri kokoisia tavaroita, mutta luu- ja puuesineitä on säilynyt vähän. Kotia, ruuhia, pyydyksiä on tarvittu. Koristeltuja suksia ja jousen osia on löydetty. Nuolia ja keihäänvarsia on valmistettu, ja kiviaseet on vartettu.

26. Pienoiskourutaltta
Kampakeraaminen pienoiskourutaltta

[Kuva: pienoiskourutaltta]
KM 30862:15, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 7 cm, vihreää sädekiviliusketta.

Pikkutaltat ja kvartsikaapimet soveltuisivat hyvin pienten puuesineitten valmistukseen ja koristeluun. Suomesta on saatu talteen Siperian sembramännystä valmistettu koristeltu puulusikka, ja varmaan on tehty myös erikokoisia kaukaloita, lautasia ja juomakippoja, joiden muotoiluun ja koristeluun on tarvittu erilaisia teriä.

27. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta

[Kuva: pienoiskourutaltta]
KM 30862:19, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 10 cm, paino 93 g, mustaa sädekiviliusketta.

Kirjastossa olevan Muinainen Pyhäjärvi -näyttelyn kiviesineet ovat suurimmalta osalta peräisin Pyhäjärven museosta ja Hietakylän Kuivaniemen Kiuaspellosta ja Kuoppaharjunniemestä, josta talon väki on löytänyt kymmeniä esineitä.

28. Tasataltta
Kampakeraaminen taltta

[Kuva: taltta]
KM 30855:11, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 6 cm, paino 90 g, mustaa sädekiviliusketta.

Kiviesineet näkyvät parhaiten vastakylvetyllä pellolla sadekuuron jälkeen, jolloin puhtaaksi huuhtoutuneet kvartsinpalat, keramiikka, ja kiviesineet loistavat valkeina mustalla mullalla.

29. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta

[Kuva: tasataltta]
KM 30862:16, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 9 cm, paino 116 g, mustaa sädekiviliusketta.

Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee muinaisella rantahietikolla. Koska Pyhäjärven pinta on kohonnut vuoden 1934 laskuun saakka, useimmat esineet löytyvät läheltä järven rantaa.

30. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 30855:10, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 8 cm, paino 104 g, mustaa sädekiviliusketta.

Rannankylän valkamasta löytyi kivitaltta vanhan rantatörmän järven puolelta vesirajasta. Salmenkylän Niemen rannasta on löytynyt kaksi talttaa vedestä, ja Paljakassa on asuinpaikan merkkejä nykyisen vedenpinnan alapuolella.

31. Tasataltta
Esikeraaminen tasataltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 30855:12, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 5 cm, paino 38 g, harmaata sädekiviliusketta.

Maa kohoaa nopeammin Pyhäjärven luoteispäässä, hitaammin kaakossa. Seurauksena vedenpinta ei kohoa Pyhäjoen niskassa, mutta on noussut metrejä Maaselänlahdella.

32. Tasataltta
Esikeraaminen tasataltta Kuoppaharjunniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 30855:13, ikä yli 6 000 vuotta, pituus 4 cm, leveys 5 cm, paino 29 g, harmaanvihreää sädekiviliusketta.

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty Pyhäjärven luoteis- ja pohjoisosissa Vuohtonientä myöten, mutta Maaselänlahdella mahdolliset asuinpaikat on vesi peittänyt. Länsiranta Hietakylältä Emoniemeen on soista itärantaa korkeampi ja Kirkonkylän alueella saarten suojaamana suotuisaa asutuksen ydinaluetta.

33. Tasataltta
Kampakeraaminen tasataltta Hietakylän Kuivaniemeltä

[Kuva: tasataltta]
KM 30852, ikä 4 800–5 300 vuotta, pituus 7 cm, paino 44 g, vihreää sädekiviliusketta.

Idässä ja etelässä vedenjakajan takana oli Keski-Suomen suurjärvi Päijänne-Saimaa. Lännessä oli 8 000 vuotta sitten esikeraamisella ajalla vuonomainen merenlahti Venetpalossa. Kampakeraamisen ajan alussa 6 200 vuotta sitten oli Pyhäjoen kapea suulahti Haapaveden ja Oulaisten rajalla.

34. Komun kirves
Merovingiaikainen rautakirves Komulta

[Kuva: rautakirves]
KM 29375, ikä 1 200–1 450 vuotta, pituus 16 cm, paino 642 g, rautaa.

Merovingiajasta 550/600–800 jKr. käytetään myös nimitystä nuorempi kansainvaellusaika. Suomessa hämäläiset ulottivat eräretkensä kauas Pohjois-Suomeen lappalaisten maille ja perustivat asutuksen Laatokan luoteisrannalle. Komun kirves muistuttaa germaanien taistelukirvestä fransiskaa, joita Suomesta tunnetaan kuusi Satakunnan–Hämeen alueelta, kolme Pohjanmaalta ja yksi Lapista.

35. Harjun kirves
Merovingiaikainen rautakirves Hietakylän Harjulta

[Kuva: rautakirves]
KM 30853, ikä 1 200–1 450 vuotta, pituus 18 cm, paino 616 g, rautaa.

Merovingiaikainen fransiska on ollut erämiehen henkilökohtainen ase, jolla on pilkottu nuotiopuut, rakennettu asunnot ja veneet sekä ratkottu miesten kesken periaatteelliset erimielisyydet. Viimeisen omistajan ei välttämättä tarvitse olla hämäläinen kaukomatkaaja, vaan yhtä hyvin paikallinen lappalaiseksi kutsuttu pyyntimies.

36. Mäntylän keihäänkärki
Varhaismetallikautinen rautakeihäänkärki Maaselänlahden Mäntylästä

[Kuva: rautakeihäänkärki]
KM 30856, ikä 1 700–3 500 vuotta, pituus 12 cm, paino 56 g, rautaa.

Varhaismetallikausi 1500/1200 eKr.–300 jKr. vastaa sisämaassa rannikon pronssikautta ja esiroomalaista rautakautta. Metalli tuli käyttöön hitaasti, ja rauta. Säilyneet metalliesineet ovat harvinaisia, sillä kupari, pronssi ja rauta käytettiin yhä uudelleen ja syöpynyt metalliesine näyttää arvottomalta.