Etusivu » Sananparsia Pyhäjoelta

Elämänohjeita, viisautta ja vertauskuvia

  • Aamusta päivä paras.
  • Aika haavat parantaa.
  • Aikansa se vie millon sen tekkee.
  • Ajattele ensin ja puhu sitten.
  • Akka eellä vaikka heikolle jäälle.
  • Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo.
  • Antaa luien luistaa, ku eivät lihat paina.
  • Arvaa oma tilas ja anna arvo toisellekkin.
  • Astu pitkään, ettei kenkäspohojat kulu.
  • Auta miestä mäessä.
  • Ei huolet lopu, ne vaihtuvat.
  • Ei huolta huomisesta.
  • Ei kahta kukkua samalla tunkiolla.
  • Ei kaikkia hyvvää yhellä kertaa.
  • Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
  • Ei kerijuu auta, jos hyvät ihimiset ei anna.
  • Ei kirijatta kirkkoon, eikä kirveettä mehtään.
  • Ei kukkaan yksinään riitele.
  • Ei kysyvä tieltä eksy.
  • Ei lämmin luita riko.
  • Ei makiaa mahamäärältä
  • Ei mikkään niin epävarma ku epävarma.
  • Ei ne kuolleet kummittele.
  • Ei niin pientä sannaa, ettei peräkannaa.
  • Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimiään.
  • Ei oo aikaa eikä evästä.
  • Ei oo kukaan seppä syntyissään.
  • Ei osteta sikkaa säkissä.
  • Ei parta pahalle kasva, ohtajouhet joutavalle.
  • Ei savua ilman tulta.
  • Ei se kova meno vaan se äkkipyssäys.
  • Ei se oo niin päivän päälle.
  • Ei se pelaa joka pelekää.
  • Ei se purematta niele.
  • Ei sitä hullu huomaa ja viisas ei puhu mittään.
  • Ei sitä sannaa, ettei peräkannaa.
  • Ei Suomi näläkään kuole, niin kauan ku tuuli männyn latvaa heiluttaa.
  • Ei suuret sanat suuta halakase.
  • Ei taito taakkana ole.
  • Ei tasan oo onnen lahajat.
  • Ei tukka ja järki pysy samasa päässä.
  • Ei vanhuus tuu yksinään, vaan monen vaivan kans.
  • Ei vara venettä kaada.
  • Ei vasikoitten peräsä kannata juosta.
  • Ei väkisin.
  • Eihän ne asiat oo aina kynnyksellä.
  • Eihän se hätä oo tämän näkönen, sehän on punanen ja pyöriä.
  • Eihän se oo tiellä, joka on kynnyksellä.
  • Eihän sitä talosta lähetä niiku torpasta.
  • Eihän täältä oo vielä kukkaan hengissä selevenny.
  • Eipä oo ihimeitten aika ohi.
  • Eipä tukita, ku ei tykätä.
  • Eipä tästä oo rääpyä lähtiä mihinkään.
  • Elettiinpä ennenki.
  • Elämä opettaa hiljaa kävelemään.
  • Elävät ku ellun kanat.
  • Ennen mies maansa myy, ku sanansa syö.
  • Ennen sitä minäki olin nuori ja nätti, nyt oon vaan nätti.
  • Ensin kontataan ja sitten kävellään.
  • Etupenkkiin! makso mitä makso.
  • Hakkee eilistä päivää.
  • Harva ku harakanpesä.
  • Harvoin kahta iliman kolomatta ja kolomas iliman paritta.
  • Hei, hoi hoppu ja tuli lorun loppu.
  • Heikot sortuu elon tiellä.
  • Heiluu ku heinämies.
  • Heiluu ku huttu härkkimessä.
  • Hiisi vieköön.
  • Hittaita herrain kiireet.
  • Huono lintu ei höyheniään kanna.
  • Huuto on hädän veli.
  • Hymyillään, ku tavataan.
  • Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
  • Hyvinhan se mennee, kun se jotennii mennee.
  • Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas.
  • Hyvät naapurit kuuluvat jokapäiväiseen leipään.
  • Hädässä ystävä tunnetaan.
  • Hämmästyn, että menin sanattomaksi.
  • Hätä keinon keksii.
  • Häviökseen häisä käy.
  • Ihimisen ei oo hyvä olla yksin.
  • Ilta on aamua viisaampi.
  • Ison saattaa pienentää, vaan hankala on pientä isontaa.
  • Isostihan ne rikkaat yskii.
  • Istu ja pala.
  • Itku pitkästä ilosta.
  • Itsestään paha pappi saarnaa.
  • Jo sitä on kahavin eestä tulluki.
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
  • Joka lahajansa antaa, se onnensa menettää.
  • Joka lahjansa kavottaa, se onnensa menettää.
  • Joka leikkiin alakaa, se leikin kestäköön.
  • Joka leikkiin ryhtyy,se leikin kestäköön.
  • Joka maata kuokkii, sitä Jumala ruokkii
  • Joka syyttä suuttuu, se lahajoitta leppyy.
  • Joka toista luulee, ei oo varsin vissi itekkään.
  • Joka uniaan uskoo, se variuaan pelekää.
  • Joka vanahoja muistelee, sitä tikulla silimään.
  • Joka väärin kuulee, se väärin vastaa.
  • Jokainen oman onnensa seppä.
  • Jokkainenhan se taaplaa tyylillään.
  • Jolla ei oo antaa toiselle, sillä ei oo itelläänkään.
  • Jolle on vähän annettu, siltä vähä vaajitaan.
  • Jos isä tietäs, niin hakis tyttönsä pois.
  • Jos on kylymä kynttelinä, Paavona pahoin palelee.
  • Joulu se on joka vuosi, vaan juhannus kerran vuojesa.
  • Jouluhan on joka vuosi.
  • Joutupa viisaski vipuun.
  • Juupa juu, sano Juan mies.
  • Jääköön loppu laitaan, jos ei kaikki mee.
  • Kahen kauppa ja kolomannelle korvapuusti.
  • Kahtua saa, vaan koskia ei.
  • Kaikkia sitä kuulee, ku vanahaksi ellää.
  • Kaksi päätä makkarasa.
  • Kaksin aina kaunihimpi.
  • Kauonhan ne tutut kättelee.
  • Keltastahan se on kesävoi.
  • Keranhan se kirpasee.
  • Kerta kiellon päälle.
  • Kessää kekriin, syystä jouluun.
  • Kesällä ei kerkiä ja talavella ei tarkene.
  • Kevät keikkuen tulevi.
  • Kiitoksia palio, mistäpä sitä iliman saa.
  • Kiittämättömyys on maailman palkka.
  • Ko harvoin käy, niin hyvänä pijetään.
  • Koirat kuhtuin kulukee.
  • Kolmastoista päivä ja periantai.
  • Kolomas kerta se tojen sannoo.
  • Kotini on linnani.
  • Ku antaa pirulle pikkusormen, vie se koko käjen.
  • Ku kissa syö heinää, tullee saje.
  • Ku vähä saa, niin lissää mieli tekkee.
  • Ku vähän syö, ei oo hetikään niin näläkä.
  • Kukapa sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa ite.
  • Kun asia pitkästyy, niin se mutkistuu.
  • Kun on kylymä käsi, on lämmin syän.
  • Kun on nuttu nurin, on onni oikein.
  • Kuolema ei toivoin tuu ei peliäten pakene.
  • Kuollaan sitä meilläki, sano naapuri, ku ei hautajaisiin käsketty.
  • Kuoltuaan se kissakin kiitoksen saa.
  • Kutsumaton on kuokkavieras.
  • Kuvaaja: Otetaan rintakuva. Kuvattava: Sais siinä pääki olla.
  • Kyllä mölyä maailmaan mahtuu.
  • Kyllä niitä maalla viisaita on, kun merellä vahinko sattuu.
  • Kyllä se hätä keinon keksii.
  • Kyllä se jääpä neuvonsa pittää ku menevällä eyväät piisaa.
  • Kyllä se koira koiran tuntee.
  • Kyllä se näläkä opettaa.
  • Kyllä se routa porsaan kotia aijaa.
  • Kyllä se takasi tullee, ennenku toisen kerran lähtee.
  • Kyllä siinä hymyt hyytyy.
  • Kyllä tekevälle työtä löytyy
  • Kylymä kahavi kaunistaa.
  • Kyläsä hyvä, kotona paras.
  • Kysynyttä ei laiteta.
  • Kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat.
  • Köyhtyä saa, vaan ei laihtua.
  • Köyhyys ei oo ilon asia, vaikka se joskus naurattaa.
  • Laiha poika lappalainen.
  • Laki on niin ku se luetaan.
  • Lanta on maamiehen kultaa.
  • Lapsen mieli ja lampaan kieli.
  • Lapsihan tuo leivän tullessaan.
  • Lasten ja imeväisten suuta katsoa ku itkevää.
  • Lasten suusta tottuuen kuulee.
  • Lesken kenkä on keviä.
  • Lesken lempi on kuin lämmitetty keitto.
  • Leviä ku seittemän leivän uuni.
  • Liika on aina liikaa.
  • Liitto limppihin litistä, pistä kaiku kainalohin, pellon höystöksi levitä.
  • Luulo ei ole tiedon väärti.
  • Lykkyä tykö.
  • Lähtee heti ku mustalainen, ku suuhunsa saa.
  • Maantie on kova kävellä.
  • Maasta se pienikin ponnistaa.
  • Mahti ei mee maanrakkoon.
  • Makeaa kuin linnun maito.
  • Maksetaan potut pottuina.
  • Meillä on kaikkia, meillä on velekaaki.
  • Meri ottaa minkä antaa.
  • Merimies on erimies.
  • Miehellä on miehen sisu.
  • Mies heti ku meren muttaa.
  • Mihinkäpä koira kirpuistaan pääsee.
  • Mikäpä se pahan tappas.
  • Minkä kukko syö, sen kana saa.
  • Minkä niuorena oppii, sen vanahana taitaa.
  • Minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi.
  • Missä haaska, sinne korpit kokoontuu.
  • Mitempä se sokia sokiaa taluttaa.
  • Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
  • Mitä nuista olista, ku on heiniäki.
  • Mitä pitempi vyö, sen lyhempi elämä.
  • Mitä usiampi kokki,sitä huonompi soppa.
  • Mitäpä se köyhä rahalla tekkee.
  • Muut ei saa herättää, ku velanmaksajat.
  • Muut tekkee mitä ossaa, minä teen mitä haluan.
  • Nakkaisko jälistä jästiä uuniin.
  • Nauru pidentää ikkää.
  • Niin kauan sitä on toivua, ku on elämää.
  • Niin metsä vastaa, ku sinne huutaa.
  • Niitä kaloja sitä saa, joita pyytää.
  • No, onhan niitä tälläkin tiellä vastaan tulijoita.
  • Nukkuisa saa kaiken itelleen.
  • Nuorena vitsa väännettävä.
  • Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.
  • Odottavalla on pitkä aika.
  • Ois aina aamu ja sunnuntai, eikä koskaan arki ja maanantai.
  • Ojasta allikkoon.
  • Oma apu, paras apu.
  • Oma kehu haisee.
  • Oma suu lähempänä ku kontin suu.
  • On eri asia aikua ja eri asia tehä.
  • On komia, ku on emäntä lihava.
  • On ku orpo piru maailmalla.
  • On niin pitkä ettei pieruaan kuule.
  • On puusta puonnu ja välillä vähä säikähtäny.
  • On se kiverä ku pukin sarvi.
  • On sillä millä mällätä.
  • Onnea ei voi ostaa.
  • Onni ei tule etsien.
  • Ookkos kuullu kummempia.
  • Oottaa ku päivää nousevaa.
  • Oppia ikä kaikki.
  • Ota silimä kouraas ja kato.
  • Pahalla on paha loppu.
  • Pahalla paha palkka.
  • Painu niin kauas ku pippuri kasvaa.
  • Parasta elää päivä kerrallaan.
  • Parempi antaa ku ottaa.
  • Parempi jäämä ku uupuma.
  • Parempi kahtua ku katua.
  • Parempi kuunnella ku puhua.
  • Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
  • Parempi on paljo kuunnelle kuin paljo puhua.
  • Parempi vääryyttä kärsiä kuin sitä tehä.
  • Parempi yks hyvä ku monta huonua.
  • Parempihan se on nauravaa suuta katsoa ku itkevää.
  • Parrein yksin olla ku huonon kaverin kans.
  • Paskareissu, vaan tulipahan tehtyä.
  • Pentuinsa puolesta se emo taistelee.
  • Perästä kuuluu sano torvensoittaja.
  • Pessäänsä se lintuki lentää.
  • Pieni mutta pippurinen.
  • Pikkunen ja häijy.
  • Pilikka sattuu omaan nilikkaan.
  • Pimiäsä ollaan kaikki saman näkösiä.
  • Pittäähän sitä kulukia, ku on kututtu.
  • Puhumalla ne asiat selviää.
  • Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen on kultaa.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee.
  • Rahhaa ois vaikka lampaat söis.
  • Rahhaa on vaikka toisille jakkaa.
  • Rakkaus ei tartte sanoja.
  • Rakkaus on kuin porraspuu, johon moni kompastuu.
  • Riippuu ku hantuuki naulasa.
  • Rumat ne vaatteilla korreillee.
  • Ruoho on aijan takana vihiriämpää.
  • Ruoka se miehen tiellä pittää.
  • Rykimällä se yskä paranee.
  • Räkänokasta mies tullee, vaan ei tyhyjän naurajasta.
  • Saattaspa olla suvi alla, ku jaksas kaivaa.
  • Sano se iliman sarvia ja hampaita.
  • Sattuipa se kertaheitolla.
  • Sattuuhan sitä, vaan tottuuhan siihen.
  • Se ei pellaa joka pelekää.
  • Se ei puhu eikä pukaha.
  • Se ei tullu sen hullua hurskaammaksi.
  • Se mennee latusiiaan myöten.
  • Se on heikko, joka ei kestä.
  • Se on hupsu, jolla on tupsu.
  • Se on lauhkija kuin lammas.
  • Se on sillä sökö.
  • Se on sitten sen hetken murhe.
  • Se on yhtä harrasta, veti tukasta tai parrasta.
  • Sehän mennee latusiiaan myöten.
  • Sehän se nauraa, joka viimeksi nauraa.
  • Sekavahan se on seurakunta.
  • Semmoset on laulut, ku on linnutki.
  • Semmosia ne tämän maailman juhulat: ensin tanssitaan sitte tapellaan.
  • Sepä tuli ku Manulle illallinen.
  • Siinä näkijä missä tekijä.
  • Siinä on totta toinen puoli.
  • Siinä paha missä mainitaan.
  • Siinä se on toinen tohelo.
  • Siinä voi sullaa, misä hahka pallaa.
  • Siinähän se aika kulluu ja vario vennyy.
  • Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
  • Siitä ku ei pääse yli eikä ympäri.
  • Siitä on huvi ja hyöty.
  • Silimä silimästä ja hammas hampaasta.
  • Silloin lintu laihimmillaan, ku pojat pienimmillään.
  • Sillon on taottava, ku rauta on kuuma.
  • Simo siltoja tekkee.
  • Sinä herra, minä herra, kumpi meistä kontin kantaa.
  • Sitte se tietää koira uineensa, kun häntä kastuu.
  • Sitä ei syvän sure, jota korva ei kuule.
  • Sitä koira kotinaan pittää, jos kolome yötä on.
  • Suuri suru sanaton.
  • Suussa sulavaa ja sydämesä palavaa.
  • Suutari pysyköön lestissään.
  • Suutarin lapset ovat iliman kenkiä.
  • Syvissä vesissä ne isot kalat ui.
  • Syy on sysissä ja sepissä.
  • Syyvesä ruokahalu kasvaa.
  • Säkki suuta myöten täynnä.
  • Taidossa talon pito.
  • Talo ellää ajallaan, vieras käy ajallaan.
  • Tauti on kuolemaski, jos ei pyhäksi parane.
  • Tautiki pahenee, jos sitä rupiaa sairastaan.
  • Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
  • Tekkee mieli ja lippaa kieli.
  • Teko ei ollu niin paha ku tarkotus.
  • Terve ruumis ei työtä kaipaa.
  • Terveys on kultaa kalliimpi .
  • Terävä tekevän veitsi, tylsä tyhmän veitsi.
  • Tie auki taivasta myöten.
  • Tie miehen sydämenn käy vatsan kautta.
  • Tieto on valtaa.
  • Toinen jalaka hauassa ja toinen haukan partaalla.
  • Toinen käsi on tyhyjä, toisessa ei oo mittään.
  • Toisesta korvasta sissään ja toisesta ulos.
  • Toista suu puhhuu ja toista syvän aattelee.
  • Toivossa on hyvä elää.
  • Tottumus on toinen luonto.
  • Totuus ei pala tulessakaan.
  • Tukka pois ja linnaan.
  • Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä.
  • Tuli on tähteetön vieras.
  • Tullee mies merenki takkaa, mutt ei tuonen tuvilta.
  • Tyhjät tynnyrit kolisee.
  • Tyhyjä ei paukaha.
  • Tyhyjää saa pyytämättäki.
  • Tyhymän pään takia saa kärsiä koko ruumis.
  • Tyynesä veesä ne kalatki kuttee.
  • Työmies on palkkansa ansainnut.
  • Vahingosta viisastuu.
  • Vahinko ei tuu kello kaulassa.
  • Vain paras on kyllin hyvä.
  • Vaitioleva voittaa.
  • Valheella on lyhyet jäljet.
  • Vanahasa vara parempi.
  • Vanha rakkaus ei ruostu.
  • Vahinko ei tuu kello kaulassa.
  • Varjele hyvä Isä ihimisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta.
  • Vasen vastaanottaa, oikia ojentaa.
  • Veltto ku nukkuneen rukous.
  • Vennyy ku kuminauha.
  • Vettä ne juo herrain hevosetki.
  • Vie mennessäs ja tuo tullessas.
  • Vieraalla on kaksi tapaa: tulla ja lähteä.
  • Vieraat ja kalat kulukee parvesa.
  • Viijenkymmenen villitys.
  • Viina viisaanki villitsee.
  • Voima se on joka jyllää.
  • Vuoroin vieraisa käyvään.
  • Vähä päiväsä ja palijo viikosa.
  • Yhteisiä on ku uskovaisten tavarat.
  • Yhtäällä ne on yhen miehen jäliet.
  • Yks vanha konsti parempi ku pussillinen uusia.
  • Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
  • Ymmärrys hoi, äly älä jätä.
  • Ympäri käyvään ja yhteen tullaan.
  • Yrittänyttä ei laiteta.
  • Yskää ja rakkautta ei voi salata.
  • Älä hullua yllytä.
  • Älä lyö kirvestäs kivveen.
  • Älä munnaa ihtiäs.
  • Älä muuta sano.
  • Älä neuvo ennen neuvottua.
  • Älä nuolse ennen ku tipahtaa.
  • Äläkää tehkö niinkö minä teen, vaan niinkö minä käsken.
  • Äänellähän se lintuki laulaa.