Vuodenaikojen mukaiset juhlat ja juhlaperinteet Valokuvia ja tarinoita Oulaisten lukiolaisilta

Oulaisten lukiolaisten kirjoittamat tarinat ja niihin liittyvät kuvat kertovat nuorten omasta näkökulmasta kotiseudun juhla- ja tapaperinteistä. Opiskelijoiden kirjoittamien tekstien lähtökohtana ovat olleet itse otetut tai perheen valokuvakokoelmista peräisin olevat juhla- ja merkkipäivien valokuvat.

Tarina-projektin tarkoituksena on innostaa opiskelijoita vaihtamaan omia tarinoitaan ystävyyskuntien lukiolaisten kanssa. Tarinoiden vaihdon kautta voidaan kertoa oman asuinseudun tavoista ja perinteistä ystävyyskuntalaisille ja paluupostissa saada uutta tietoa siitä, minkälaisia tapoja muissa kulttuureissa vietettäviin vuotuisjuhliin liittyy.

Konfirmaationi

Minun konfirmaatiopäiväni oli kaunis heinäkuinen päivä vuonna 2004. Rippileirini oli Oulaisissa, ja se kesti seitsemän pitkää päivää. Pidin leiristäni, koska ihmiset siellä olivat mukavia ja omistautuneita työlleen, joka tässä tapauksessa teki leiristämme ikimuistoinen.

Leirimme lopussa meillä oli konfirmaatio. Konfirmaatioseremonia oli Oulaisten kirkossa, ja sen jälkeen minä ja koko perheeni, sukulaiseni ja muut vieraat menimme meidän kotiimme. Juhla oli rento, ja jokaisella oli hauskaa. Se ei ollut virallinen juhla. Pappi kyllä vieraili ja lauloimme pari virttä, mutta muuten ilmapiiri oli rento. Lahjaksi sain neljä rippiristiä, laseja, rahaa ja paljon kukkia. Päivä oli kaikin puolin aika onnistunut tapahtuma.

Pääsiäiskokot

Pääsiäiskokkojen polttaminen on suomalainen perinne. Myös minun perheessäni poltamme pienen pääsiäiskokon lähellä taloa pienessä metsässä melkein joka vuosi, kuten kuvasta voi nähdä. Tämä kuva on noin viisi vuotta vanha; kukaan ei muista tarkasti, kuinka vanha se on. Se on otettu pienessä metsässä, josta jo mainitsin.

Yleensä laitamme kokkoon vanhoja tavaroita, jotka olemme siivonneet varastosta.
Vaikka en muista tarkasti, kuinka vanha tämä kuva on, muistan, kun isäni otti sen. Eli kuva on perheeni valokuva-albumista, jossa on kuvia kaikenlaisista juhlista ja lomilta.

Kokkoja poltetaan kaikkialla Suomessa, ei vain minun perheessäni. Pääsiäisenä voi nähdä paljon kokkoja. Mielestäni pääsiäiskokot ovat mukava juttu.

Joulukuusen haku ja koristelu

Joka joulu me etsimme sopivan joulukuusen meitä lähellä olevasta metsästä. Yleensä isämme hakee sen, mutta joskus joku meistä lapsista menee hänen mukaansa. Kun kaikki lumi on sulanut kuusen päältä, isämme tuo sen olohuoneeseen.

Joskus me koristelemme sen heti, mutta joskus vasta jouluaaton aamuna. Se riippuu yleensä siitä, onko meillä paljon muuta tekemistä. Esimerkiksi viime vuonna koristeluun ei ollut aikaa kuin vasta päivää ennen jouluaattoa. Koristelemme kuusen kynttilöillä, nauhoilla ja muilla joulukuusen koristeilla, kuten palloilla ja enkeleillä. Ja tietenkin tähdellä.

Operaatio joulukuusi

Joulumme alkaa koristelulla, ja kaikista tärkein asia on joulukuusi. Ennen kuin voin aloittaa puun etsimisen, minun täytyy valmistautua henkisesti: kuten kaikki tietävät, joulukuusen haku on todella rankkaa hommaa. Sitten minun pitäisi päättää, mitä vaatteita käytän tämän operaation aikana. Lopulta pukeudun T-paitaan ja urheiluhousuihin: olen valmis koetukseen.

Suuntaan kohti varastoa. Ensin yritän katsoa sisään, mutta näen ainoastaan rojusta muodostuneen suunnattoman suuren muurin. Ja minun täytyy päästä sen läpi. Monien muiden asioiden lisäksi näen pienoismallilinnan, puisen koiran, nukketalon, mattoja, pienoisbiljardipöydän ja metrin mittaisen, pimeässä hohtavan luurangon. Mutta sitten matkani päättyy: ikivanha muovikuusi pilkistää seitsemän tyynyn ja kolmen peiton alta.

Raahaan puun olohuoneeseen, ja kun se on pystytetty, voin alkaa koristella sitä. Laitan meidän kuusenkoristeemme siihen – valot, nauhat ja muut koristeet – ja sitten viimeistelen sen tähdellä. Nyt meidän joulumme voi alkaa.

Kesän festivaalit – kesän ilot

Kesä on yhtä suurta juhlaa alusta loppuun. Täällä Ylivieskan alueella kaikki nuoret menevät juhannuksena Kalajoelle pitämään hauskaa ja tapaamaan ihmisiä. Viime kesänä, vuonna 2006, olin Kalajoen juhannuksessa ensimmäistä kertaa. Siellä oli todella hauskaa. Se oli ehdottomasti kesän paras tapahtuma. Siellä oli rockfestivaali, ja kuvassa, jonka olen valinnut, Apulanta (kuuluisa suomalainen rockyhtye) on esiintymässä. Alkoholi ja juhliminen ovat osa suomalaista juhannuksenviettoa.

Vaikka juhannus 24. kesäkuuta on paras kesäjuhla, on myös monia muita. Kesän lopulla Tuiskulassa, Nivalassa, oli Tuiskurock. Se oli paljon pienempi tapahtuma kuin Kalajoen juhannus, mutta sielläkin oli hauskaa.

Kesän viimeisenä viikonloppuna Kalajoella on Venetsialaiset. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni siellä viime kesänä, ja se oli hyvin intiimi ja kaunis juhla, koska siellä oli niin paljon kynttilöitä pimeällä rannalla palamassa.

Pääsiäiseni

Perinteisesti kotonani juhlistamme pääsiäistä käyttämällä paljon koristeita ja syömällä herkullista ruokaa (mukaan lukien suklaata ja mämmiä). Päivän aikana on tavallista nähdä trulleja, jotka keräävät karkkia aikuisilta. Joskus he käyvät kylässä myös kotonani, ja on aina ihanaa kuulla heidän lorunsa ja palkita heitä karkeilla.

Kun ilta tulee, me tavallisesti käymme saunassa ja sen jälkeen menemme katsomaan perinteistä pääsiäiskokkoa. Yleensä se on rakennettu koko naapuruston voimin. Tämä tekee siitä yhteisen kokoontumisen kaikille lähistön ystäville, ja on mukavaa viettää iltaa yhdessä heidän kanssaan.

Ristiäiset

Noin kaksi kuukautta lapsen syntymän jälkeen useimmat kristityt antavat lapselleen nimen ja hänet liitetään luterilaiseen kirkkoon. Kasteessa Jumala ottaa lapsen omakseen. Ristiäiset voidaan järjestää perheen kotona tai kirkossa. Kastaminen periytyy Jeesuksen ja Johannes Kastajan ajoilta.

Minun neljäs pikkuveljeni kastettiin sunnuntaina 28.1.2007. Pappi saapui vähän ennen tilaisuuden alkua. Perhe ja kummit seisoivat papin vierellä tämän lukiessa Raamattua ja kastaessa lapsen. Vauvan nimeksi tuli Onni Ilmari. Vieraat seisoivat olohuoneessa, missä tilaisuus pidettiin. Tilaisuuden jälkeen söimme kakkua ja joimme kahvia. Tarjolla oli myös keksejä ja mehua lapsille. Ristiäiset ovat perhejuhla.

Pääsiäiskoristeita

Meidän perhe yleensä valmistautuu pääsiäiseen koristelemalla talon sisäpuolelta pääsiäisaiheisilla koristeilla. Lapsena minäkin tein koristeita: värjäsin erivärisillä tusseilla munankuoria, ja ne olivat aika värikkäitä. Sitten ne laitettiin lautaselle, jossa oli kasvamassa pääsiäisruohoa.

Minä kävin myös hakemassa pajunkissoja. Pääsiäisen aikaan on yleensä kestohanki, joten metsissä on helppo kävellä. Sitten me koristelimme pajunkissat kotona teippaamalla niihin erivärisiä sulkia.

Pääsiäisenä näkee lapsia kiertämässä ovelta ovelle pukeutuneina isoäitien vanhoihin värikkäisiin vaatteisiin. He ovat trulleja. Trullit käyvät ihmisten kodeissa, toivottavat hyvää terveyttä ja vaihtavat pajunkissoja karkkeihin, suklaaseen ja joskus rahaan. Minäkin olen ollut kerran trulli.

Kuva on otettu 1990-luvun puolivälissä kotonani Pohjois-Pohjanmaalla. Kuvassa pikkusiskoni on aloittamassa pajunkissojen koristelua, ja hänellä on jo värikkäitä sulkia käsissään.

Pääsiäiskokko ja trullit

Kun olin pieni, oli pääsiäisenä tapana pukeutua kuin noidat. Kasvoni oli meikattu kuin pienen noidan kasvot ja nenääni oli pistetty pisamia. Minulla oli myös päällä essu ja pieni kahvipannu mukana. Pitkänäperjantaina minä ja siskoni koristelimme vitsat karkkipapereilla ja höyhenillä. Seuraavana päivänä, lauantaina, lähdin virpomaan naapuritaloihin kaikki nämä mukanani. Kun ihmiset avasivat ovensa, kysyin, saako virpoa, ja jos he myöntyivät, lausuin lorun ja annoin vitsan heille; vastapalvelukseksi he antoivat minulle karkkia tai rahaa. Lauantai-iltana kävimme saunassa ja sen jälkeen sytytimme kokon. Jos meillä ei ollut omaa kokkoa, lähdimme autolla kiertämään kylää ja katselemaan muiden kokkoja.
In English